Itävallan presidentinvaali 2022

Tässä artikkelissa tutkimme Itävallan presidentinvaali 2022:n vaikutusta ja merkitystä nyky-yhteiskunnassa. Itävallan presidentinvaali 2022 on aihe, joka on herättänyt kiinnostusta eri alojen asiantuntijoissa, tutkijoissa ja ammattilaisissa, koska se vaikuttaa jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin. Seuraavilla riveillä analysoimme Itävallan presidentinvaali 2022:n vaikutuksia sosiaalisilla, taloudellisilla, kulttuurisilla ja poliittisilla aloilla ja tutkimme, kuinka tämä ilmiö on muokannut käsityksiämme, käyttäytymistämme ja ihmisten välisiä suhteitamme. Samoin perehdymme eri näkökulmiin ja keskusteluihin, jotka ovat nousseet Itävallan presidentinvaali 2022:n ympärillä, tavoitteena valottaa sen monia puolia ja todellisuutta.

Itävallan presidentinvaali 2022
Itävalta
2016 ←
 9. lokakuuta 2022 → 2028
Äänestysprosentti 65,19 %
  Alexander Van der Bellen Walter Rozenkranz Dominik Wlazny
Ehdokas Alexander Van der Bellen Walter Rosenkranz Dominik Wlazny
Puolue Vihreät FPÖ Olutpuolue
Äänet 2 299 590 717 097 337 010
Kannatus 56,69 % 17,68 % 8,31 %
  Gerald Grosz
Ehdokas Tassilo Wallentin Gerald Grosz
Puolue Sitoutumaton Sitoutumaton
Äänet 327 214 225 942
Kannatus 8,07 % 5,57 %

Presidentti ennen vaaleja

Alexander Van der Bellen
Vihreät

Presidentti

Alexander Van der Bellen
Vihreät

Itävallan presidentinvaali 2022 käytiin 9. lokakuuta 2022. Istuva presidentti, vihreiden Alexander Van der Bellen valittiin jatkokaudelle suoraan ensimmäisellä kierroksella saatuaan 56,7 prosenttia äänistä.

Vaalitapa ja ehdokasasettelu

Presidentti valitaan kuusivuotiselle kaudelle kaksikierroksisella vaalilla: jos yksikään ehdokas ei saa yli puolta äänistä ensimmäisellä kierroksella, käydään toinen kierros kahden ensimmäisellä kierroksella eniten ääniä saaneen ehdokkaan kesken. Äänioikeutettuja ovat vaalipäivään mennessä 16 vuotta täyttäneet Itävallan kansalaiset, joilla on äänioikeus kansallisneuvostovaaleissa.[1]

Ehdolle voi asettua 35 vuotta täyttänyt, joka on vaalikelpoinen kansallisneuvostovaaleissa. Ehdolle asettuvan on maksettava 3600 euron maksu ja kerättävä 6000 kannatusilmoitusta äänioikeutetuilta.[2]

Ehdokkaat

Itävallan keskusvaalivirasto vahvisti 7. syyskuuta seuraavat seitsemän ehdokasta:[3]

Tulokset

Ehdokas Puolue Äänet Osuus (%)
Alexander Van der Bellen Vihreät 2 299 590 56,69
Walter Rosenkranz FPÖ 717 097 17,68
Dominik Wlazny Olutpuolue 337 010 8,31
Tassilo Wallentin sitoutumaton 327 214 8,07
Gerald Grosz sitoutumaton 225 942 5,57
Michael Brunner MFG 85 465 2,11
Heinrich Staudinger sitoutumaton 64 411 1,59
Yhteensä 4 056 729 100,00
Hyväksytyt äänet 4 056 729 97,80
Hylätyt/tyhjät äänet 91 353 2,20
Ääniä yhteensä 4 148 082 100,00
Äänioikeutetut/äänestysprosentti 6 363 336 65,19
Lähde:[4]

Lähteet

  1. ↑ Bundespräsidentenwahlen Bundesministerium Inneres. Viitattu 5.1.2023. (saksaksi)
  2. ↑ Kandidatur Bundesministerium Inneres. Viitattu 5.1.2023. (saksaksi)
  3. ↑ Kundmachung der Wahlvorschläge für die Bundespräsidentenwahl am 9. Oktober 2022 (PDF) 7.9.2022. Wien: Bundeswahlbehörde. Viitattu 5.1.2023. (saksaksi)
  4. ↑ Bundespräsidentenwahl 2022 Bundesministerium Inneres. Arkistoitu 19.10.2022. Viitattu 5.1.2023. (saksaksi)