Italian alueet
Tässä artikkelissa tutkimme Italian alueet:n kiehtovaa maailmaa, jossa tarkastellaan sen alkuperää, kehitystä ja merkitystä nyky-yhteiskunnassa. Italian alueet on omaksunut näkyvän paikan ihmiskunnan historiassa ja sillä on keskeinen rooli eri aloilla kulttuurista ja tieteestä politiikkaan ja talouteen. Vuosien varrella Italian alueet on ollut tutkimuksen, keskustelun ja kiistan kohteena, mikä on herättänyt kiinnostusta niin tutkijoissa, asiantuntijoissa kuin harrastajissakin. Yksityiskohtaisen ja kattavan analyysin avulla syvennymme Italian alueet:n moniin puoliin ja löydämme sen vaikutuksen ja merkityksen nykymaailmassa.
Italian alueet (ital. Regioni d'Italia) ovat Italian ylimmän tason hallinnollisia alueita. Niille myönnettiin osittainen autonomia vuoden 1948 perustuslaissa. Viidellä alueella kahdestakymmenestä (Friuli-Venezia Giulia, Sardinia, Sisilia, Trentino-Etelä-Tiroli ja Aostanlaakso) on erityinen itsehallintoalueen asema, joka perustuu historiallisiin ja kulttuurillisiin syihin sekä alueella oleviin merkittäviin vähemmistöihin. Muut 15 aluetta perustettiin erilaisilla laeilla 1970.
Jokaisella alueella on vaaleilla valittu valtuusto sekä puheenjohtajan (ital. Presidente della Giunta regionale) johtama hallitus. Aluehallinnon instituutiot vastaavat toiminnaltaan valtakunnallisen tason instituutioita.
Luettelo Italian alueista
Alueita on kaikkiaan 20. Suurin väestömäärältään on Lombardia ja pinta-alaltaan Sisilia. Pienin sekä väkimäärältään että pinta-alaltaan on Aostanlaakso Luoteis-Italiassa.[1][2]
| Alue | Pääkaupunki | Väkiluku (1.1.2024)[3] | Pinta-ala km² |
|---|---|---|---|
| Aostanlaakso (ital. Valle d'Aosta, ransk. Vallée d'Aoste) |
Aosta / Aoste | 123 018 | 3 261 |
| Piemonte | Torino | 4 252 581 | 25 387 |
| Liguria | Genova | 1 508 847 | 5 416 |
| Lombardia | Milano | 10 020 528 | 23 864 |
| Trentino-Etelä-Tiroli (ital. Trentino-Alto Adige, saks. Trentino-Südtirol) |
Trento | 1 082 116 | 13 606 |
| Veneto | Venetsia | 4 851 972 | 18 407 |
| Friuli-Venezia Giulia | Trieste | 1 195 792 | 7 862 |
| Emilia-Romagna | Bologna | 4 455 188 | 22 453 |
| Toscana | Firenze | 3 664 798 | 22 987 |
| Umbria | Perugia | 854 378 | 8 464 |
| Marche | Ancona | 1 484 427 | 9 401 |
| Latium | Rooma | 5 720 272 | 17 232 |
| Abruzzo | L'Aquila | 1 269 963 | 10 832 |
| Molise | Campobasso | 289 413 | 4 461 |
| Campania | Napoli | 5 590 076 | 13 671 |
| Apulia (ital. Puglia) | Bari | 3 890 250 | 19 541 |
| Basilicata | Potenza | 533 636 | 10 073 |
| Calabria | Catanzaro | 1 838 150 | 15 222 |
| Sisilia (ital. Sicilia) | Palermo | 4 794 512 | 25 832 |
| Sardinia (ital. Sardegna) | Cagliari | 1 569 832 | 24 100 |
| Italia | Rooma | 58 989 749[4] | 302 073 |
Talous
Kansantaloudellisesti Italian alueet poikkeavat merkittävästi toisistaan. Bruttokansantuotteella mitattuna isoimmat talousalueet ovat Lombardia, Latium, Veneto ja Emilia-Romagna. Asukasta kohti laskettuna pienet pohjoiset erityisalueet Trentino-Etelä-Tiroli ja Aostanlaakso sekä Lombardia ja Emilia-Romagna ovat suurituloisimpia. Kansantulo asukasta kohden on pienin eteläisillä Calabrian, Sisilian, Campanian ja Apulian alueilla.[5]
| Alue | Nimellinen BKT mrd. € (2015) |
Nimellinen BKT €/asukas (2015) |
|---|---|---|
| Aostanlaakso | 4 | 34 200 |
| Piemonte | 127 | 28 900 |
| Liguria | 48 | 30 200 |
| Lombardia | 357 | 35 700 |
| Trentino-Etelä-Tiroli* | 40 | 38 000 |
| Veneto | 152 | 30 800 |
| Friuli-Venezia Giulia | 36 | 29 100 |
| Emilia-Romagna | 150 | 33 600 |
| Toscana | 110 | 29 400 |
| Umbria | 21 | 24 000 |
| Marche | 41 | 26 200 |
| Latium | 183 | 31 000 |
| Abruzzo | 33 | 24 500 |
| Molise | 6 | 19 300 |
| Campania | 101 | 17 200 |
| Apulia | 72 | 17 700 |
| Basilicata | 11 | 19 900 |
| Calabria | 33 | 16 600 |
| Sisilia | 87 | 17 200 |
| Sardinia | 33 | 19 600 |
| Italia | 1 645 | 27 100 |
*Trenton ja Etelä-Tirolin maakuntien summa/keskiarvo
Lähteet
- ↑ Istat - Istituto Nazionale di Statistica: Demographic Balance for the year 2015 and Resident Population from on 31st December Italian tilastokeskuksen väestötilasto alueittain, maakunnittain ja kunnittain. Arkistoitu 16.10.2017. Viitattu 17.2.2017. (englanniksi)
- ↑ Istat - Istituto Nazionale di Statistica: La superficie dei comuni, delle province e delle regioni Italiane (pdf) Italian tilastokeskuksen raportti alueiden väestöstä ja pinta-aloista ym. vuonna 2011. Viitattu 17.2.2017. (italiaksi)
- ↑ Popolazione residente per sesso, età e stato civile al 1° gennaio 2024 1.1.2024. ISTAT Istituto Nazionale di Statistica, demografia in cifre. Valitaan: Vista territoriale --> Tutte le regioni. Viitattu 27.6.2024. (italiaksi)
- ↑ Popolazione residente per sesso, età e stato civile al 1° gennaio 2024 1.1.2024. ISTAT Istituto Nazionale di Statistica, demografia in cifre. Valitaan: Vista per singola area = Italia. Viitattu 27.6.2024. (italiaksi)
- ↑ Gross domestic product (GDP) at current market prices by NUTS 2 regions (Eurostatin aluetilasto bruttokansantuotteesta alueittain v. 2006–2015) appsso.eurostat.ec.europa.eu. 30.3.2017. Viitattu 25.10.2017.
- Alankomaat
- Albania
- Andorra
- Armenia²
- Azerbaidžan¹
- Belgia
- Bosnia ja Hertsegovina
- Bulgaria
- Espanja
- Georgia¹
- Irlanti
- Islanti
- Italia
- Itävalta
- Kazakstan¹
- Kosovo
- Kreikka
- Kroatia
- Kypros²
- Latvia
- Liechtenstein
- Liettua
- Luxemburg
- Malta
- Moldova
- Monaco
- Montenegro
- Norja
- Pohjois-Makedonia
- Portugali
- Puola
- Ranska
- Romania
- Ruotsi
- Saksa
- San Marino
- Serbia
- Slovakia
- Slovenia
- Suomi
- Sveitsi
- Tanska
- Tšekki
- Turkki¹
- Ukraina
- Unkari
- Valko-Venäjä
- Venäjä¹
- Viro
- Yhdistynyt kuningaskunta
¹ Sijaitsee sekä Euroopassa että Aasiassa
² Aasiassa sijaitseva, kulttuurihistoriallisesti eurooppalainen valtio