Itämeren valtioiden neuvosto

Nykymaailmassa Itämeren valtioiden neuvosto:stä on tullut erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe laajalle yhteiskunnalle. Sekä henkilökohtaisella että ammatillisella tasolla Itämeren valtioiden neuvosto on herättänyt lukuisia keskusteluja sen vaikutuksista ja seurauksista. Alkuperäistään nykypäivään Itämeren valtioiden neuvosto on vaikuttanut merkittävästi siihen, miten ymmärrämme ympäröivän maailman. Vuosien varrella Itämeren valtioiden neuvosto on kehittynyt ja sopeutunut ympäristön muutoksiin ja haasteisiin osoittaen kykynsä pysyä relevanttina ja ajankohtaisena jatkuvasti muuttuvassa maailmassa. Tässä artikkelissa tutkimme yksityiskohtaisesti Itämeren valtioiden neuvosto:n monia puolia ja ulottuvuuksia analysoimalla sen vaikutusta elämän eri alueilla ja sen roolia nykyisyyden ja tulevaisuuden muokkaamisessa.

Itämeren valtioiden neuvosto
Council of the Baltic Sea States
Perustettu 1992
Päämaja Tukholma, Ruotsi
Jäsenet 10 jäsenvaltiota
Viralliset kielet englanti
Pääsihteeri Puola Grzegorz Marek Poznański
Aiheesta muualla
Sivusto

Itämeren valtioiden neuvosto[1] (engl. Council of the Baltic Sea States, CBSS) on Itämeren alueen maiden hallitustenvälinen yhteistyöjärjestö. CBSS perustettiin vuonna 1992 edistämään demokraattista ja taloudellista kehitystä Itämeren alueella.

Neuvosto perustettiin vuonna 1992 Kööpenhaminassa Saksan ja Tanskan silloisten ulkoministerien Hans-Dietrich Genscherin ja Uffe Ellemann-Jensenin aloitteesta. CBSS:llä on tärkeä rooli Itämeren alueen poliittisena keskustelufoorumina ja kasvava merkitys alueellisena projektiorganisaationa, joka osallistuu esimerkiksi Euroopan unionin Itämeri-strategian toimeenpanoon. Itämeren valtioiden neuvoston puheenjohtajuus kiertää jäsenmaiden kesken.

Suomi toimi CBSS:n puheenjohtajana heinäkuusta 2013 kesäkuuhun 2014. Nykyisen Saksan puheenjohtajuuden (2022-2023) jälkeen puheenjohtajuus siirtyy jälleen Suomelle.

Neuvosto kokoontuu ulkoministeritasolla joka toinen vuosi. Ulkoministerikokouksen kanssa vuorovuosittain järjestetään Itämeren alueen hallitusten päämiesten huippukokous (Baltic Sea Summit).

Venäjän ja Valko-Venäjän jäsenyys keskeytettiin väliaikaisesti Ukrainan sodan vuoksi 3. maaliskuuta 2022.[2] Venäjä ilmoitti eroavansa Itämeren valtioiden neuvostosta toukokuussa 2022.[3]

Toiminnan painopisteet

  • Alueellinen identiteetti
  • Kestävä ja hyvinvoiva alue
  • Turvallinen Itämeren alue

Asiantuntijatason yhteistyötä tehdään esimerkiksi järjestäytyneen rikollisuuden ja ihmiskaupan estämiseksi, ydin- ja säteilyturvallisuuden parantamiseksi sekä Itämeren kulttuuriperinnön säilyttämiseksi.

Suomessa CBSS-asiantuntijayhteistyötä hoitavat eri sektoreista vastaavat viranomaiset.

Itämeren valtioiden neuvostolla oli 1 miljoonan suuruinen hankerahasto vuosiksi 2013–2015. PSF-siemenrahan avulla CBSS haluaa tukea toimintasektoreilleen kuuluvia, monikansallisia Itämeren aluetta hyödyttäviä projekteja. Lisäksi neuvoston toimintaa tukee Tukholmassa sijaitseva kansainvälinen CBSS-sihteeristö.

Jäsenmaat

Euroopan komissioon kuuluvat CBSS:n jäsenmaat punaisella, Euroopan komissioon kuulumattomat CBSS:n jäsenmaat oranssilla, CBSS:n tarkkailijamaat keltaisella.

Nykyiset

Entiset

Tarkkailijamaat

Lähteet

Viitteet

Aiheesta muualla