Ivan Jarygin

Tässä artikkelissa tutkimme ja analysoimme Ivan Jarygin:n tilannetta yksityiskohtaisesti, käsittelemme sen tärkeimpiä näkökohtia ja tarjoamme täydellisen yleiskatsauksen tästä aiheesta. Tämä artikkeli pyrkii tarjoamaan lukijalle maailmanlaajuisen ja rikastuttavan näkemyksen Ivan Jarygin:stä sen alkuperästä sen nykyiseen vaikutukseen ja sen vaikutuksiin eri aloilla. Tutkimuksen, tutkimusten ja todistusten avulla sukeltamme Ivan Jarygin:n jännittävään maailmaan ymmärtääksemme paremmin sen tärkeyttä ja vaikutusta yhteiskuntaan. Valmistaudu uppoutumaan informatiiviseen ja oivaltavaan matkaan, joka laajentaa tietämystäsi ja antaa sinulle mahdollisuuden ymmärtää Ivan Jarygin:tä syvemmällä tavalla.

Mitalit
Maa:  Neuvostoliitto
Miesten vapaapaini
Olympiarenkaat Olympialaiset
Kultaa Kultaa München 1972 100 kg
Kultaa Kultaa Montréal 1976 100 kg
MM-kilpailut
Kultaa Kultaa Teheran 1973 100 kg
EM-kilpailut
Kultaa Kultaa Katowice 1972 100 kg
Kultaa Kultaa Ludwigshafen 1975 100 kg
Kultaa Kultaa Leningrad 1976 100 kg
Hopeaa Hopeaa Berliini 1970 100 kg
Hopeaa Hopeaa Madrid 1974 100 kg

Ivan Sergejevitš Jarygin (ven. Иван Сергеевич Ярыгин, 7. marraskuuta 1948 – 11. lokakuuta 1997) oli Neuvostoliittoa edustanut vapaapainin olympiavoittaja.

Jarygin voitti olympiakultaa 100 kilogramman sarjassa Münchenissä 1972, jossa hän selätti kaikki seitsemän vastustajaansa. Pisimpään häntä vastaan taisteli hopealle jäänyt Mongolian Khorloo Baianmonkh, joka meni selälleen vasta ajassa 5.21. Montréalissa 1976 Jarygin voitti toisen kultamitalinsa, mutta siellä hän joutui tyytymään pistevoittoon muista mitalisteista, kuten myös Itä-Saksan Harald Büttneristä, joka oli voittanut Jaryginin EM-kisoissa 1974. EM-kultaa Jarygin voitti kolmesti ja MM-kultaa kerran. Hänen paikkansa Neuvostoliiton arvokisaedustajana ei ollut taattu, vaan hän joutui 1970-luvun alussa vuorottelemaan Vladimir Guljutkinin kanssa.

Jarygin toimi aktiiviuransa jälkeen vapaapainin maajoukkuevalmentajana, Venäjän painiliiton puheenjohtajana ja Krasnojarskin MM-kisojen järjestelytoimikunnan puheenjohtajana. Hän kuoli auto-onnettomuudessa lokakuussa 1997. Jarygin on nimetty FILA:n kunniagalleriaan. Hänen leskensä Natalia Jarygina valittiin ensimmäisenä naisena Kansainvälisen painiliiton hallitukseen joulukuussa 2001.

Saavutuksia

  • Olympiakultaa 1972 ja 1976 (sarja 100 kg)
  • MM-kultaa 1973 (sarja 100 kg)
  • EM-kultaa 1972, 1975 ja 1976 (sarja 100 kg)
  • EM-hopeaa 1970 ja 1974 (sarja 100 kg)

Lähteet

  • Kluge, Volker: Olympische Sommerspiele, die Chronik III, s. 272, 399, 496 ja 619. Määritä julkaisija! ISBN 3-328-00741-5
  • Wallechinsky, David: The Complete Book of the Olympics, s. 556. Määritä julkaisija! ISBN 0-14-010771-1
  • Siukonen, Markku: Urheilun vuosikirja 23, s. 155. Määritä julkaisija!

Aiheesta muualla