Jääkärin morsian
Tässä artikkelissa aiomme tutkia ja analysoida perusteellisesti Jääkärin morsian:tä, aihetta, joka on ollut viime aikoina suuren kiinnostuksen ja keskustelun kohteena. Jääkärin morsian on ongelma, joka koskettaa kaikenikäisiä ja -taustaisia ihmisiä, ja sen merkitys ja ulottuvuus ulottuu useille alueille politiikasta ja taloudesta terveyteen ja hyvinvointiin. Kun perehdymme tähän aiheeseen, tarkastelemme sen monia puolia ja pohdimme sen vaikutuksia yhteiskuntaan yleisesti. Alkuperäistään nykyiseen vaikutukseensa Jääkärin morsian on aihe, joka ansaitsee huolellisen huomion ja yksityiskohtaisen analyysin. Lue lisää saadaksesi lisätietoja Jääkärin morsian:stä ja sen merkityksestä nykymaailmassa!
| Jääkärin morsian | |
|---|---|
| Kirjoittaja | Sam Sihvo |
| Alkuperäiskieli | suomi |
| Tyylilaji | laulunäytelmä |
| Aihe | Jääkäreiden sotilaskoulutus |
| Tapahtumapaikka ja -aika | Ensimmäisen maailmansodan aika, Saksa |
| Kantaesitys | 17. helmikuuta 1921 |
| Kantaesityspaikka | Suomen Kansallisteatteri, Helsinki |
| Jääkärin morsian kolminäytöksinen sotilasnäytelmä Libausta lauluineen ja tansseineen |
|
|---|---|
| Kirjailija | Sam. Sihvo |
| Genre | näytelmä |
| Kustantaja | Otava |
| Julkaistu | 1921 |
| Sivumäärä | 191 s. |
 Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Jääkärin morsian on Sam Sihvon kirjoittama laulunäytelmä, joka esitettiin ensimmäisen kerran 17. helmikuuta 1921 Suomen Kansallisteatterissa. Näytelmä kertoo jääkäreistä, jotka ovat Saksassa sotilaskoulutuksessa valmistautuakseen Suomen vapaustaisteluun. Sitä on esitetty jatkuvasti; teatterin esitystietokannan Ilonna mukaan näytelmää on esitetty 97 eri otteeseen Suomen ammattiteattereissa. 2000-luvulla Jääkärin morsianta on esitetty Mikkelin Teatterissa kaudella 2000–2001 ja Vaasan Kaupunginteatterissa kausilla 2002–2004.[1]
Näytelmä Jääkärin morsian on ilmestynyt painettuna 1921. Siitä on tehty kaksi elokuvasovitusta, Kalle Kaarnan ohjaama versio vuodelta 1931 ja Risto Orkon versio vuodelta 1938.
Jääkärin morsianta esitettiin revyyteatteri Punaisessa Myllyssä Helsingissä syksyllä 1948. Neuvostoliiton Helsingin-suurlähetystön asiainhoitaja A. N. Fedorov kiinnitti silloiselle ulkoministerille Carl Enckellille 5. joulukuuta 1948 lähettämässään nootissa huomiota siihen, että "edesvastuuttomat ainekset", muiden muassa "revanssihenkisen" Jääkärin morsiamen ohjelmistoonsa ottanut Punainen Mylly, harjoittivat Suomessa Neuvostoliitolle vihamielistä propagandaa. Punainen Mylly oli tosin jo aiemmin ilmoittanut Jääkärin morsiamen esitysten päättyvän joka tapauksessa 6. joulukuuta. Toinen samalla kerralla neuvostoliittolaisten silmätikuksi joutunut näytelmä oli Suomen Kansallisteatterissa esitetty Jean-Paul Sartren Likaiset kädet.[2]
Jääkärin morsian oli Jouko Turkan ensimmäinen ammatissa tehty ohjaustyö, Seinäjoella Törnävän kesäteatterissa.[3]
Lähteet
- ↑ Ilona (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Leena Sharma: Kun Kansallisteatteri murhasi Stalinin. Suomen Kuvalehti 17/27.4.2018, s. 40–45. Helsinki: Otavamedia.
- ↑ Pentti Paavolainen: Turkan pitkä juoksu, s. 21. Gaudeamus, 1987.