Tässä artikkelissa aiomme tutkia Jääkiekon naisten maailmanmestaruuskilpailut:n aihetta ja sen vaikutusta nyky-yhteiskuntaamme. Jääkiekon naisten maailmanmestaruuskilpailut on skin, joka on vanginnut niin asiantuntijoiden kuin harrastajienkin huomion, ja sen merkitys on vain kasvanut viime vuosina. Tässä artikkelissa tutkimme Jääkiekon naisten maailmanmestaruuskilpailut:n eri puolia sen historiasta ja kehityksestä sen vaikutuksiin nykymaailmassa. Yksityiskohtaisen analyysin avulla toivomme valaisevamme tätä aihetta ja tarjoavamme lukijoillemme syvemmän käsityksen Jääkiekon naisten maailmanmestaruuskilpailut:stä ja sen merkityksestä nykymaailmassa.
Jääkiekon naisten maailmanmestaruuskilpailut | |
---|---|
![]() |
|
Laji | Jääkiekko |
Perustettu | 1990 |
Joukkueita | 10 |
Hallitseva mestari |
![]() |
Eniten mestaruuksia |
![]() |
Alempi taso |
1. divisioona 2. divisioona 3. divisioona |
Naisten jääkiekon maailmanmestaruuskilpailut on järjestetty vuodesta 1990 lähtien. Kilpailujen historiassa vain kaksi eri maajoukkuetta voittanut mestaruuden: Kanadalla on 13 mestaruutta ja Yhdysvalloilla kymmenen. Kilpailuissa otellaan myös alemmilla sarjatasoilla: 1., 2. ja 3. divisioonassa.
Alkuaikoina kilpailuja pidettiin joka toinen vuosi, mutta kilpailu muuttui yhdeksän vuoden jälkeen jokavuotiseksi. Vuosina 2002, 2006, 2010 ja 2014 erillisiä mestaruuskisoja ei pidetty, vaan ne pelattiin olympialaisten yhteydessä, myöskään vuonna 2018 ei pelattu maailmanmestaruuskisoja. Vuoden 2003 maailmanmestaruuskisat peruttiin SARS-epidemian vuoksi, ja vuoden 2020 maailmanmestaruuskisat peruttiin koronavirusepidemian vuoksi[1][2]. Vuoden 2021 kisat olivat myös lähellä tulla perutuiksi, mutta lopulta niitä siirrettiin poikkeukselliseen ajankohtaan, loppukesään 2021.[3]
Kanada ja Yhdysvallat olivat joka vuosi kaksi parasta joukkuetta aina vuoteen 2019 saakka, kunnes Suomi saavutti hopeaa Kanadan jäädessä pronssille. Suomi onkin kolmanneksi menestynein maa. Se on parhaimmillaan sijoittunut hopealle omissa kotikisoissaan vuonna 2019 ja sen lisäksi pronssille kaikkiaan 14 kertaa.
Venäjän ja Valko-Venäjän joukkueet eivät saaneet osallistua vuosien 2022–2024 maailmanmestaruuskilpailuihin.[4][5][6]
Turnauksessa puolivälierävaiheeseen etenevät kaikki A-lohkon viisi maata sekä B-lohkon kolme parasta joukkuetta.[7]
Maa | Kultaa | Hopeaa | Pronssia | Yhteensä |
---|---|---|---|---|
![]() |
13 | 9 | 1 | 23 |
![]() |
10 | 13 | 0 | 23 |
![]() |
0 | 1 | 14 | 15 |
![]() |
0 | 0 | 3 | 3 |
![]() |
0 | 0 | 2 | 2 |
![]() |
0 | 0 | 2 | 2 |
![]() |
0 | 0 | 1 | 1 |
Taulukko on päivitetty vuoden 2024 turnauksen jälkeen, eikä siihen ole laskettu mukaan olympiaturnauksia.
Naisten maailmanmestaruuskisojen arvokkaimman pelaajan arvonimi on jaettu vuodesta 2001.