Jäämistöoikeus

Tässä artikkelissa analysoidaan Jäämistöoikeus:tä eri näkökulmista ymmärtääkseen sen tärkeyden ja merkityksen nykyään. Yhteiskuntavaikutuksestaan ​​kulttuuriin Jäämistöoikeus:stä on tullut erittäin kiinnostava aihe kaikenikäisille ja -aloille. Näillä linjoilla tutkitaan sen alkuperää, sen kehitystä ajan myötä sekä erilaisia ​​mielipiteitä ja teorioita, jotka pyörivät sen ympärillä. Samoin sen vaikutuksia ja seurauksia eri alueilla tarkastellaan, jotta saadaan kattava ja täydellinen visio Jäämistöoikeus:stä.

Oikeudenalat
Oikeuden vaaka
Oikeuden vaaka

Oikeusjärjestys

Julkisoikeus
Yksityisoikeus
Oikeuden yleistieteet
Tämä artikkeli tai sen osa sisältää päällekkäistä tietoa artikkelin Perinnönjako kanssa.
Yhdistämisestä saatetaan keskustella artikkelin keskustelusivulla.
 Tämä artikkeli tai sen osa sisältää päällekkäistä tietoa artikkelin Perintövero kanssa.
Yhdistämisestä saatetaan keskustella artikkelin keskustelusivulla.
Tarkennus: Perintöveron määrää veroluokittain koskeva tietoa vanhentunutta
Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty parannettavaksi, koska se ei täytä Wikipedian laatuvaatimuksia.
Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia tai merkitsemällä ongelmat tarkemmin. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.
Tarkennus: Kerrottava mikä osuus on suomalaista käytäntöä ja mikä yleisempää oikeuskäytäntöä

Jäämistöoikeus on yksityisoikeuteen kuuluva oikeudenala, jonka tehtävänä on kehittää ja systematisoida perintöön ja testamenttiin liittyviä oikeudellisia kysymyksiä. Näistä nykyisellään säädetään Suomessa muun muassa perintökaaressa ja perintö- ja lahjaverolaissa.

Perintö- ja lahjaverolaki

Perintö- ja lahjaverolaissa (SDK 378/1940[1], ruots. lag om skatt på arv och gåva[2]) säädetään perinnönsaajan velvollisuudesta suorittaa perinnöstä perintöveroa. Perinnönsaajat on laissa jaettu (1. tammikuuta 2008 alkaen) kahteen veroluokkaan seuraavasti:

I veroluokka:

  • aviopuoliso
  • perillinen suoraan ylenevässä tai alenevassa polvessa
  • aviopuolison perillinen suoraan alenevassa polvessa
  • eräissä tapauksissa kihlakumppani.

II veroluokka

  • kaikki muut sukulaiset (kuten sisarukset) ja vieraat.

Perintöveron määrä I veroluokassa lasketaan seuraavasti:

  • perintö 20 000–40 000 euroa; vero alarajan kohdalla 100 euroa; ylimenevästä osasta 10 %
  • perintö 40 000–60 000 euroa; vero alarajan kohdalla 2 100 euroa; ylimenevästä osasta 13 %
  • perintö 60 000– euroa; vero alarajan kohdalla 4 700 euroa; ylimenevästä osasta 16 %

II veroluokassa vero lasketaan kaksinkertaisena.

Perintökaari

Perintölaki muuttui vuoden 1966 alusta, kun perintökaari tuli voimaan 1. tammikuuta. Vanhan lain mukaan vainajan omaisuuden saattoi periä miten kaukainen sukulainen tahansa. Uuden lain mukaan jo serkkukin jää perinnöttä, ellei ole testamenttia, jossa hänet määrätään perilliseksi. Uutta perintökaarta sovelletaan, jos vainaja on kuollut vuoden 1966 aikana tai sen jälkeen. Ellei vainajalla ole perintöön oikeutettua sukulaista tai puolisoa eikä testamenttia ole tehty, menee hänen jäämistönsä valtiolle. Lesken taloudellista asemaa pyrkii uusi perintökaari turvaamaan siten, että leskelle on myönnetty perintöoikeus puolisonsa jälkeen, ellei vainajalla ole rintaperillisiä, ottolasta tai tämän jälkeläisiä. Perintöoikeutta ei kuitenkaan leskellä yleensä ole silloin, jos puolisot olivat toisen puolison kuolinhetkellä asuneet erillään lainvoimaisen asumuserotuomion saatuaan tai kun silloin oli vireillä kanne avioliiton purkamisesta tai asumuserosta. Silloin, kun leskellä ei ole perintöoikeutta, on hänellä perintökaaren mukaan oikeus saada jäämistöstä avustusta toimeentuloaan varten. Pesänselvitystä ja perinnönjakoa koskevat säännökset merkitsevät huomattavaa parannusta aikaisempaan oikeuteen verrattuna. Aiempi perintökaari perustui vuoden 1734 lakiin.[3]

Perintökaaressa (SDK 40/1965[4], ruots. ärvdäbalk[5]) säädetään mm.

  • eri perillisten oikeudesta perintöön,
  • ennakkoperinnöstä,
  • lakiosasta,
  • valtion oikeudesta perintöön,
  • testamentin tekemisestä ja siihen liittyvistä muotoseikoista.

Katso myös

Lähteet

Viitteet

  1. ↑ Perintö- ja lahjaverolaki Finlex. Oikeusministeriö ja Edita Publishing Oy. Viitattu 16.4.2017.
  2. ↑ Lag om skatt på arv och gåva Finlex. Oikeusministeriö ja Edita Publishing Oy. Viitattu 16.4.2017. (ruotsiksi)
  3. ↑ Käki, Matti & Kojo, Pauli & Räty, Ritva: Mitä Missä Milloin 1967. Kansalaisen vuosikirja, s. 201-204. Otava, 1966.
  4. ↑ Perintökaari Finlex. Oikeusministeriö ja Edita Publishing Oy. Viitattu 16.4.2017.
  5. ↑ Ärvdäbalk Finlex. Oikeusministeriö ja Edita Publishing Oy. Viitattu 16.4.2017. (ruotsiksi)

Aiheesta muualla