Nykyään Jääpallon maailmanmestaruuskilpailut 1989:stä on tullut erittäin kiinnostava ja tärkeä aihe yhteiskunnan eri alueilla. Olipa kyseessä teknologia, politiikka, terveys tai kulttuuri, Jääpallon maailmanmestaruuskilpailut 1989 on onnistunut kiinnittämään miljoonien ihmisten huomion ympäri maailmaa. Sen vaikutus ja merkitys heijastuu sen ympärillä pyöriviin lukuisiin tutkimuksiin, keskusteluihin ja keskusteluihin. Siksi tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Jääpallon maailmanmestaruuskilpailut 1989:n merkitystä ja seurauksia nykyään, analysoimme sen roolia eri yhteyksissä ja tarjoamme täydellisen yleiskatsauksen sen merkityksestä nyky-yhteiskunnassa.
Vuoden 1989 jääpallon maailmanmestaruuskilpailut olivat kautta aikain 16. jääpallon MM-kilpailut. Kisat pidettiin Neuvostoliitossa 29. tammikuuta–5. helmikuuta. Kisakaupunkina toimi Moskova, ja kaikki MM-turnauksen ottelut pelattiin ensimmäisen kerran sisätiloissa. Pelipaikkana toimi vuoden 1980 kesäolympialaisiin rakennettu monikäyttöareena Olimpiskij, joka oli ensimmäisen kerran jääpallon käytössä vuoden 1989 MM-kisoissa.[1][2][3] MM-turnaukseen osallistuivat Norja, Neuvostoliitto, Ruotsi, Suomi ja Yhdysvallat.[4]
Turnauksessa pelattiin viiden joukkueen sarja, jonka jälkeen kaksi parasta selviytyivät loppuotteluun ja kolmanneksi ja neljänneksi sijoittuneet pelasivat pronssiottelun. Tasapisteissä paremmuuden ratkaisisi keskinäinen ottelu, ja kolmen joukkueen päädyttyä tasapisteisiin järjestyksen ratkaisisi kyseisten joukkueiden keskinäiset ottelut. Ennen viimeisen kierroksen ottelua Suomi-Neuvostoliitto tilanne oli se, että Suomelle riittäisi loppuotteluun pääsyyn kahden maalin tappio. Neuvostoliitto johti ottelua jo 6-2, minkä jälkeen kisaisännät löysäsivät otettaan ja Suomi kavensi tilanteeksi 6-4 viimeisen kymmenen minuutin aikana. Suomi eteni näin finaaliin yhden maalin paremmalla keskinäisten ottelujen maalierolla ennen Ruotsia, sillä Suomi oli voittanut Ruotsin kisojen avausottelussa maalein 2-4 ja Ruotsi puolestaan oli voittanut Neuvostoliiton maalein 3-2. Ruotsi piti sarjan päätösottelua ja Neuvostoliiton toimintaa skandaalina, sillä taktikoimalla Neuvostoliitto sai finaaliin vastaansa ennakolta heikomman Suomen.[1][4] Seuraavat MM-kilpailut vuonna 1991 pelattiin eri järjestelmällä ja ennen loppuotteluita pelattiin pudotuspelit.[5]
Neuvostoliitto voitti Moskovan hallissa pelatussa loppuottelussa Suomen maalein 12-2. Ruotsi kukisti pronssiottelussa Norjan.[4]
Sarjataulukko
Ottelut
Mitaliottelut
Pronssiottelu
Loppuottelu
Parhaat maalintekijät
- 9 maalia
[6][5]
Parhaat pelaajat
[7]
Mitalistit
Lähteet