Jämsän kirkko

Tänään astumme Jämsän kirkko:n kiehtovaan maailmaan, aihe, joka on herättänyt monien kiinnostuksen vuosien varrella. Ilmestymisestään lähtien Jämsän kirkko on ollut tutkimuksen, keskustelun ja kiistan kohteena, joten se on erittäin ajankohtainen aihe tänään. Tässä artikkelissa tutkimme erilaisia ​​Jämsän kirkko:een liittyviä näkökohtia sen alkuperästä sen vaikutukseen nykyiseen yhteiskuntaan. Tämä on epäilemättä aihe, joka ei jätä ketään välinpitämättömäksi, ja olemme varmoja, että löydät kiehtovaa ja mielenkiintoista tietoa Jämsän kirkko:stä seuraavilta riveiltä. Liity meille tälle löytö- ja oppimismatkalle!

Jämsän kirkko
Sijainti Jämsä
Koordinaatit 61°52′30″N, 25°11′21″E
Seurakunta Jämsän seurakunta
Rakentamisvuosi 1929
Suunnittelija Kauno S. Kallio
Materiaali kivi
Istumapaikkoja 800
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla

Jämsän kirkko on Jämsässä sijaitseva kivikirkko, joka on valmistunut vuonna 1929. Aikakautensa klassismia edustavan ristikirkon on suunnitellut arkkitehti Kauno S. Kallio. Kirkko ja sen pohjoispuolella olevalla uusklassillisella kellotapulilla on näyttävä sijainti korkean Kalliomäen kupeessa.[1] Kirkon on suunnitellut arkkitehti Kauno S. Kallio.[2] Kirkko rakennettiin vuonna 1925 tulipalossa tuhoutuneen Jämsän vanhan kirkon paikalle.

Arkkitehtuuri ja sisustus

Kirkon sisätilaa hallitsee suuri kupoli ja sen ikkunallinen lanteriini. Ristivarret ovat lyhyet, jotta näkyvyys alttarille olisi hyvä. Saarnastuoli, alttari- ja kuorikaide sekä taiteilija Urho Lehtisen ikkunanpielimaalaukset ovat tyypillisiä 1920-luvun klassismin elementtejä.[1] Istumapaikkoja on 800 hengelle.[3]

Kuoriseinällä on edellisen kirkon palosta pelastettu taidemaalari Berndt Godenhjelmin tekemä kaksiosainen alttaritaulu vuodelta 1848 ja sen molemmin puolin kuvanveistäjä Eljas Ilkan tekemät evankelistojen tunnuskuvien reliefit.[1] Kirkon ikkunoissa oleva koristeornamentti, tähkän ja ohdakkeen vaihtelu, kuvaa taistelevaa seurakuntaa ja ikkunan yläosa iankaikkista elämää. Kastekappelin kalkkikivimaalaukset kuvaavat Jeesuksen elämään liittyviä tapahtumia, saarnatuolin maalaukset ilmestyskirjan tapahtumia ja urkulehterin maalaukset raamatunhistoriallisia aiheita. Kastekappelin viereisellä seinällä on 13-haarainen kynttilänjalka vuodelta 1790. Kynttilänjalassa on kirjoitus ”Annettu Jämsän miehildä heidän tultua sodasta v. 1790”.[3]

Kellotapuli

Kirkon vieressä sijaitseva kellotapuli saatiin pelastettua Jämsän vanhan kirkon palosta.[3] Sen on rakentanut Jaakko Heikinpoika Kuorikoski 1857 intendentinkonttorissa 1838 laadittujen piirustusten mukaan.[4]

Lähteet

  1. ↑ a b c Jämsän kirkko (rakennusperintörekisteri) Kulttuuriympäristön palveluikkuna kyppi.fi. Museovirasto.
  2. ↑ Kirkon esittely. Keski-Suomen kirkot. Finnica. Viitattu 4.1.2014. Archive.org. Viitattu 11.3.2018.
  3. ↑ a b c Jämsän kirkko. (Arkistoitu – Internet Archive) Jämsän seurakunta. Viitattu 4.1.2014.
  4. ↑ Kirkon tapulin esittely. Keski-Suomen kirkot. Finnica. Archive.org. Viitattu 11.3.2018.

Aiheesta muualla

  • Jämsän kirkko, Suomen Kuvalehti, 18.02.1922, nro 7, s. 13, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
  • Jämsän kirkon palo, Suomen Kuvalehti, 06.06.1925, nro 23, s. 11, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot