Tämän päivän artikkelissa käsittelemme aihetta Järvamaa, joka on viime aikoina herättänyt suurta kiinnostusta. Järvamaa on aihe, joka koskee kaikenikäisiä ja -taustaisia ihmisiä, ja sen vaikutukset ovat monipuoliset ja merkittävät. Tässä artikkelissa tutkimme Järvamaa:n eri puolia sen alkuperästä ja historiasta sen vaikutuksiin nyky-yhteiskunnassa. Lisäksi tarkastelemme erilaisia näkökulmia ja mielipiteitä aiheesta Järvamaa tavoitteenaan tarjota tasapainoinen ja täydellinen näkemys aiheesta. Lue eteenpäin saadaksesi selville kaiken, mitä sinun tulee tietää Järvamaa:stä!
Järvamaa | |
---|---|
![]() |
|
![]() Lippu |
![]() Vaakuna |
![]() Sijainti |
|
Valtio | Viro |
Kuntia | 3 |
Hallinto | |
– hallinnollinen keskus | Paide |
– Maaherra | Alo Aasma |
Pinta-ala | 2 674,14[1] km² |
Väkiluku (1.1.2018) | 31 082 |
– väestötiheys | 12 as./km² |
Lyhenteet | |
– ISO 3166 | EE-51 |
Maakunnan verkkosivut |
Järvamaa eli Järvalähde? on maakunta Viron keskiosassa. Pinta-ala on 2 474 km² ja asukkaita runsaat 30 000. Maakunnan pääkaupunki on Paide.
Järvamaa rajoittuu idässä Länsi-Virumaahan ja Jõgevamaahan, etelässä Viljandimaahan, lännessä Pärnumaahan ja Raplamaahan sekä pohjoisessa Harjumaahan.[2]
Järvamaa on etupäässä tasanko- ja kumparemaata ja pohjoisosastaan melko soista. Keski- ja itäosistaan Järvamaa on laajasti viljeltyä.
Vuoden 2017 kuntauudistuksessa Järvamaan 11 kunnasta ja yhdestä kaupungista sekä yhdestä Raplamaan kunnasta (Käru) muodostettiin kaksi kuntaa ja yksi kaupunki. Järvamaan kunnat ovat:[1]
Kunta | väkiluku (1.1.2018) |
---|---|
Järvan kunta | 9 121 |
Paiden kaupunki | 10 898 |
Türin kunta | 11 063 |
Järvamaa | 31 082 |
Vuoden 2011 väestönlaskennan mukaan silloisella Järvamaalla oli 30 537 asukasta, joista 28 926 (94,7 %) oli virolaisia, 828 (2,7 %) venäläisiä ja 753 (2,5 %) muita kansallisuuksia.[3]
Maakunnan teollisuudenaloja ovat elintarvike- ja metsäteollisuus.[4]