Nykyään Jätkäsaaren tunneli on laajalti keskusteltu aihe ympäri maailmaa. Jätkäsaaren tunneli on kiinnittänyt miljoonien ihmisten huomion yhteiskunnallisesta vaikutuksestaan populaarikulttuuriin. Kautta historian Jätkäsaaren tunneli on ollut keskustelun, tutkimuksen ja analyysin aiheena useilla eri aloilla. Sen merkitys on ylittänyt rajat ja on herättänyt kasvavaa kiinnostusta sen tutkimukseen. Tässä artikkelissa tutkimme Jätkäsaaren tunneli:n eri puolia ja sen vaikutuksia nykymaailmaan. Tämä artikkeli käsittelee Jätkäsaaren tunneli:n eri puolia ja sen vaikutusta nyky-yhteiskuntaan sen alkuperästä sen kehitykseen.
| Jätkäsaaren satamatunneli | |
|---|---|
| Paikkakunta | Helsinki |
| Alkupiste | Länsisatama (Jätkäsaari) |
| Loppupiste | Ruoholahti |
| Avattu | 2032 (arvio)[1] |
| Pituus | 1 433–2 012 m[2] |
Jätkäsaaren tunneli on Helsinkiin suunniteltu tieliikenteen tunneli, joka johtaisi Länsisatamasta pohjoiseen Ruoholahteen Länsiväylän itäiseen päähän.[3] Se siirtäisi raskaan liikenteen maan alle ja vähentäisi sataman ja Jätkäsaaren liikenneruuhkia.[4] Tunnelia käyttäisivät myös satamaan kulkevat ja sieltä poistuvat henkilöautot.[5] Autot voisivat ajaa laivasta suoraan satamakentän läpi tunneliin. Sisäänkäynti sijoittuisi uuden Terminaali 1:n alle.[6]
Jätkäsaaren tunnelia on kutsuttu myös Satamatunneliksi[7] ja satamainfrastruktuuriksi ”siinä missä terminaalit ja laituritkin”.[8] Hanke kasvattaisi Länsisataman kapasiteettia ja mahdollistaisi samalla Eteläsataman Tallinnan-laivaliikenteen keskittämisen Länsisatamaan. Makasiini- ja Olympiaterminaalin ympäristössä vapautuisi tilaa rantabulevardille ja uudisrakentamiselle.[5][9]
Satamatunnelin pituus vaihtelee eri hankevaihtoehtojen välillä 1 433–2 012 metriä. Liikenne kulkisi kumpaankin suuntaan erillisissä yksikaistaisissa kalliotunneleissa. Lyhyet osuudet molempien suuaukkojen luona olisivat betonitunnelia.[10] Alustavien suunnitelmien mukaan tunnelien leveys olisi 12,1 metriä ja korkeus 9,5 metriä.[2]
Kaupunginvaltuusto hyväksyi hankkeen helmikuussa 2021[5] ja kaupunkiympäristölautakunta arvioi satama-alueen uuden asemakaavan kesäkuussa 2022.[11] Alustavaksi hinnaksi arvioitiin 180 miljoonaa euroa.[5] Kustannusarvio on sittemmin vaihdellut 180 ja 260 miljoonan välillä.[12] Vuonna 2025 ilmoitettiin Helsingin Sataman suosiman toteutusvaihtoehdon maksavan 290 miljoonaa euroa.[13] Tunnelin rahoittaa Helsingin Satama Oy, jonka on määrä periä tunnelista käyttömaksuja.[14] Tunnelin, uuden terminaalin ja uusien laitureiden kokonaiskustannukseksi on ilmoitettu noin 600 miljoonaa euroa.[15]
Tunnelihankkeen käsittely alkoi Helsingin kaupunkiympäristölautakunnassa helmikuussa 2025.[13]
Uutta asemakaavaa valmisteltiin joulukuussa 2022.[16] Tunnelin pohjoiselle suuaukolle Länsiväylän yhteyteen julkaistiin kolme vaihtoehtoista sijaintia,[17] joista kerättiin asukkaiden mielipiteitä.[12] Halvin ja nopeimmin toteutettava vaihtoehto sijoittuisi lähelle Länsiväylän ja Porkkalankadun liittymää, Porkkalankatu 1 -toimistorakennuksen pohjoispuolelle Lapinlahden puiston kupeeseen. Pidemmän tunnelin rakentaminen veisi vuosia pidempään, koska sen tieltä pitäisi tyhjentää ja purkaa maanalaisia öljysäiliöitä.[18] Lyhimmän tunnelivaihtoehdon arvioitiin voivan valmistua aikaisintaan vuodenvaihteessa 2029–2030, pidempien taas paljon myöhemmin.[19] Kesäkuussa 2024 ilmoitettiin, että suunnittelu jatkuu lyhyen tunnelivaihtoehdon pohjalta. Valintaa perusteltiin muun muassa halvemmilla kustannuksilla ja nopeammalla aikataululla. Vaihtoehto on kerännyt kritiikkiä sen ympäristöhaitoista Lapinlahden puiston alueella[3] ja siitä, että se rajoittaa Salmisaaren kehittämistä.[20] Syyskuussa 2024 Helsingin Satama arvioi Jätkäsaaren tunnelin olevan liikennekelpoinen vuonna 2032.[1]
Vaihtoehtoiseksi ratkaisuksi Jätkäsaaren liikenneongelmiin on ehdotettu Tallinnan laivaliikenteen siirtämistä Vuosaaren satamaan.[4] Hanke vaatisi kuitenkin uuden matkustajaterminaalin rakentamisen ja metron liikennöinnin satamaan.[21] Sataman laajentamiskustannukset olisivat noin 700 miljoonaa euroa.[22] Natura-alueiden ympäröimää satamaa ei myöskään voisi merkittävästi laajentaa ilman vuosikymmenien mittaisia lupaprosesseja.[8] Matkustajaliikenne Itä-Helsinkiin kasvattaisi laivojen matka-aikoja[5] ja pienentäisi matkustajamääriä noin 20 prosentilla keskustasatamiin verrattuna.[22] Helsingin Satama Oy on vastustanut Vuosaari-ehdotusta.[4] Isoista puolueista Vuosaari-ehdotuksen tutkimista on kannattanut Vasemmistoliitto ja Vihreä liitto.[23]