Jaakko Forsman (nuorempi)

Nykyään Jaakko Forsman (nuorempi) on aihe, joka kiinnostaa monia ihmisiä. Aiheen tutkijoista suureen yleisöön Jaakko Forsman (nuorempi) on herättänyt huomiota ja siitä on tullut keskustelun ja pohdinnan kohde. Jaakko Forsman (nuorempi) on vaikuttanut merkittävästi eri alueilla, ja se on herättänyt monenlaisia ​​mielipiteitä ja herättänyt kiinnostusta sen eri puolien tutkimiseen. Tässä artikkelissa tutkimme Jaakko Forsman (nuorempi):tä ja sen vaikutuksia perusteellisesti, jotta voimme valaista tätä nykyään niin tärkeätä aihetta.

Kaarle Juhana Jaakko Forsman (27. syyskuuta 1867 Turku − 30. elokuuta 1946 Helsinki[1]) oli suomalainen historiantutkija, opettaja ja tietokirjojen toimittaja. Hän sai professorin arvonimen vuonna 1940.

Forsman toimi oppikoulun historian lehtorina Savonlinnassa ja Helsingissä. Hän laati oppikirjoja, toimitti tietosanakirjoja ja kirjoitti huomattavan osan Ison tietosanakirjan (1931−1939) artikkeleista.

Forsmanin vanhemmat olivat varatuomari Carl Julian Forsman ja Johanna Theresia Alander. Hänen puolisonsa oli vuodesta 1896 Jenny Lovisa Saxén.[1] Forsmanin poika oli kirjallisuudentutkija ja kriitikko Rafael Koskimies. Hänen veljensä oli lääketieteen tohtori ja pääjohtaja Akseli Koskimies. Hänen setiään olivat professori Jaakko Forsman ja valtiomies Yrjö Sakari Yrjö-Koskinen.

Julkaisuja

  • Ruotsin ja Venäjän väliset suhteet 1497-1560, 1895 (väitöskirja)
  • Mistä syystä sosialismi levisi Suomen maalaisväestön keskuuteen? Otava, 1912
  • Mihin olemme menossa? (1935)
  • Maailmansota. Politiikka ja moraali (1942)

Lähteet

  • Otavan iso tietosanakirja, osa 2. Helsinki: Otava, 1961.

Viitteet

  1. ↑ a b Kuka kukin oli, Wikisource