Jaakko I (Aragonia)
Nykymaailmassa Jaakko I (Aragonia) on olennainen aihe, joka vaikuttaa kaiken ikäisiin, sukupuolisiin ja taustoihin kuuluviin ihmisiin. Tämän kysymyksen ratkaisemisen merkitys on sen vaikutuksessa jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin fyysisestä ja henkisestä terveydestä sosiaaliseen ja taloudelliseen kehitykseen. Kautta historian Jaakko I (Aragonia) on ollut laajan tutkimuksen ja keskustelun kohteena, mikä on johtanut monenlaisiin näkökulmiin ja lähestymistapoihin sen lähestymiseen. Tässä artikkelissa tutkimme Jaakko I (Aragonia):n eri puolia sen alkuperästä sen nykyisiin vaikutuksiin, jotta voimme tarjota kattavan ja ajantasaisen kuvan tästä aiheesta.
| Jaakko I | |
|---|---|
 Jaakko I:n muotokuva 1500-luvulta. | |
| Aragonian kuningas | |
| Valtakausi |
12. syyskuuta 1213 – 27. heinäkuuta 1276 |
| Edeltäjä | Pietari II |
| Seuraaja | Pietari III |
| Syntynyt |
2. helmikuuta 1208 Montpellier |
| Kuollut |
27. heinäkuuta 1276 (68 vuotta) Alzira, Valencia |
| Hautapaikka | Poblet-luostari |
| Puoliso | |
| Lapset | |
| Suku | Barcelona |
| Isä | Pietari II, Aragonian kuningas |
| Äiti | Maria Montpellier’lainen |
| Uskonto | roomalaiskatolisuus |
Jaakko I Valloittaja (kat. Jaume el Conqueridor; 2. helmikuuta 1208 – 27. heinäkuuta 1276) oli Aragonian kuningas vuodesta 1213 kuolemaansa asti.
Jaakko I on keskiaikaisista Aragonian kuninkaista tunnetuin. Hän laajensi valtakuntaansa Baleaareille ja Valenciaan.[1]
Jaakon isä Pietari II kuoli ristiretkellä pojan ollessa viisivuotias. Jaakko kasvoi Temppeliherrain ritarikunnan suojeluksessa Monzonissa, ja isosetä Sancho Roussilon hoiti sijaishallitsijan tehtäviä vuoteen 1218 asti. Silloin aateliset syrjäyttivät sijaishallitsijan, ja nuori kuningas joutui taistelemaan asemansa ja joskus henkensäkin puolesta. Virallisesti hän nousi valaistuimelle vuonna 1227 ja alkoi heti suunnitella valtakunnan laajentamista.[1]
Jaakko valloitti ensin Baleaarien saaret yksi kerrallaan ja karkotti sitten saraseenit Valenciasta vuonna 1238.[1]
Jaakko I oli naimisissa kaksi kertaa: Vuonna 1221 solmittu liitto Eleonoora Kastilialaisen kanssa päättyi eroon. Toinen puoliso Violanta Unkarilainen synnytti useita lapsia.[1] Jaakkoa seurasi kuninkaana hänen poikansa Pietari III.
Jaakko I suosi katalaania ja kirjoitti sillä omasta elämästään kronikan Llibre dels fets. Hän edisti olennaisella tavalla aikansa katalaaninkielisen kirjallisuuden leviämistä. Hän ihaili varsinkin proosaa – toisin kuin poikansa Pietari III, joka oli runouden ystävä.
