Jaakko Suomalainen (pankinjohtaja)

Nykymaailmassa Jaakko Suomalainen (pankinjohtaja):stä on tullut erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe kaiken ikäisille ja eri elämänaloille. Olipa kyseessä kulttuuriilmiö, tärkeä tapahtuma, vaikutusvaltainen persoonallisuus tai ajankohtainen aihe, Jaakko Suomalainen (pankinjohtaja) on vanginnut yhteiskunnan huomion. Kun jatkamme Jaakko Suomalainen (pankinjohtaja):n tutkimista ja keskustelua siitä, on tärkeää ymmärtää sen vaikutus elämäämme ja ympäröivään maailmaan. Tässä artikkelissa analysoimme useita olennaisia ​​näkökohtia Jaakko Suomalainen (pankinjohtaja):stä ja sen vaikutuksesta nyky-yhteiskuntaan.

Jaakko Seppo Sakari Suomalainen (19. tammikuuta 1885 Sortavala – 4. helmikuuta 1956) oli suomalainen oppikoulun opettaja ja pankinjohtaja.[1]

Jaakko Suomalaisen vanhemmat olivat Sortavalan seminaarin lehtori Karl Gustaf Samuel (Samuli) Suomalainen ja Hilma Katri Charlotta Bähr. Hän pääsi ylioppilaaksi Sortavalan reaalilyseosta 1903 ja valmistui Helsingin yliopistosta filosofian kandidaatiksi 1908 ja maisteriksi 1910.[1]

Suomalainen toimi aluksi Lapuan ja Iisalmen yhteiskoulujen johtajana sekä Kuopion tyttökoulun lehtorina 1914–1918. Hän siirtyi pankkialalle 1918 ja toimi Kansallis-Osake-Pankissa Kuopion konttorissa prokuristina 1918–1920, Sortavalan konttorin varajohtajana 1920–1922, Mikkelin konttorin esimiehenä 1922–1930 ja Kuopion konttorin johtajana vuodesta 1930 sekä myöhemmin Turun konttorin johtajana. [2]

Suomalainen oli Kuopion kaupunginvaltuuston ja rahatoimikamarin sekä Kuopion suojeluskunnan esikunnan jäsenenä sekä oli Kuopion kauppakamarin puheenjohtajana. Hän toimi Suomen jääkärit -julkaisun päätoimittajana ja julkaisi äidinkielen oppikirjan.[2]

Teoksia

  • Muutamia tuutulauluja teoksessa Suomalaisen kansanrunousseminaarin julkaisuja I. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki 1909
  • Äidinkielen harjoituksia oppikoulujen alaluokille. Gummerus 1916

Toimitustöitä

  • Suomen jääkärit I–II – Elämä ja toiminta sanoin ja kuvin ; toimituskunta Jaakko Suomalainen (päätoimittaja), Johannes Sundvall, Emerik Olsoni, Arno Jaatinen. Osakeyhtiö Sotakuva, Kuopio 1918–1920, 2. painos 1933, ilmestyi ruotsinkielisenä nimellä Jägarbataljonen 27 : en historik i ord och bild I–II. Söderström, Helsingfors 1919–1921

Suomennoksia

  • F. Ohrt : Kalevala kansanrunoelmana ja kansalliseepoksena ; suomentanut Jaakko Suomalainen ; suomalaisen laitoksen tarkastanut tekijä ja Kaarle Krohn. Kansanvalistusseura, Helsinki 1909
  • Selma Lagerlöf : Antikristuksen ihmetyöt. WSOY 1910

Lähteet