Jaakko Tuuri

Nykymaailmassa Jaakko Tuuri:stä on tullut erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe. Ilmestymisestään lähtien Jaakko Tuuri on kiinnittänyt miljoonien ihmisten huomion ympäri maailmaa, ja se on synnyttänyt keskusteluja, keskusteluja ja monissa tapauksissa konkreettisia toimia. Sen vaikutus on ylittänyt rajat, kulttuurit ja sukupolvet, ja siitä on tullut asiantuntijoiden, tutkijoiden, ammattilaisten ja suuren yleisön huomion keskipiste. Tässä artikkelissa analysoimme eri näkökohtia, jotka liittyvät Jaakko Tuuri:een, tutkimalla sen alkuperää, kehitystä, seurauksia ja mahdollisia tulevaisuuden skenaarioita. Näillä sivuilla selvitämme Jaakko Tuuri:een liittyviä mysteereitä, erittelemme sen tärkeyden ja merkityksen nykyisessä kontekstissa ja tarjoamme kattavan ja päivitetyn näkemyksen tästä meitä niin paljon huolestuttavasta aiheesta.

Jaakko Tuuri vuonna 1930.

Jaakko Tuuri (19. maaliskuuta 1884 Ylistaro – 2. maaliskuuta 1947 Hämeenlinna[1]) oli suomalainen säveltäjä.[2]

Henkilöhistoria

Tuurin vanhemmat olivat maanviljelijä Jaakko Tuuri ja Kaisa Serafina Perä ja puoliso vuodesta 1929 Martta Aaltonen. Hän valmistui kanttori-urkuriksi Helsingin lukkari-urkurikoulusta 1905, harjoitti opintoja Helsingin musiikkiopistossa 1907-1909 ja laulunopintoja 1909 ja teki opintomatkan Dresdeniin 1911-1912. Tuuri toimi Ylistaron vt. kanttoriurkurina 1903-1905, Kemin kanttori-urkurina 1909-1917 ja Hämeenlinnan kanttori-urkurina vuodesta 1912. Kemin yhteiskoulun laulunopettajana hän toimi 1910-1917 ja Hämeenlinnan kotiteollisuusopiston vuodesta 1925. Tuuri oli Kanta-Hämeen suojeluskuntapiirin piirikapellimestari vuodesta 1943. Hän piti sävellyskonsertteja ja toimi laulusolistina, kuoronjohtajana ja säestäjänä sekä musiikkijuhlien johtajana. Sävellyksistään Tuuri sai useita palkintoja, director musices -arvonimi hänelle myönnettiin 1931.[2]

Sävellyksiä ja sovituksia

  • Sarja pienelle orkesterille
  • Laulunäytelmä Aavasaksalla
  • Kantaatit Vuorisaarna ja Ylös Herran Sioniin
  • Noin 50 yksinlaulua
  • Hengellisiä lauluja kirkkovuoden juhlapyhille
  • Noin 100 kuorolaulua
  • Melodraama Sävel'
  • Sarja pianolle
  • Pianokappaleita
  • Eteläpohjalaisten kansanlaulujen sovituksia
  • Sävellyksiä ja sovituksia torvisoittokunnalle.

Lähteet

  1. ↑ Find a grave memorial: Jaakko Tuuri findagrave.com. Viitattu 4.6.2016.
  2. ↑ a b Tuuri, Jaakko: ”Jaakko Tuuri”, Suomen säveltäjiä, s. 424-429. (Toimittanut Sulho Ranta) Porvoo: WSOY, 1945.