Jakob Arrhenius

Tämä artikkeli käsittelee aihetta Jakob Arrhenius, joka on erittäin tärkeä nykyään. Jakob Arrhenius on aihe, joka on kiinnittänyt useiden ihmisten huomion viime vuosina ja synnyttänyt keskustelua ja kiistoja eri alueilla. Tässä artikkelissa analysoidaan perusteellisesti Jakob Arrhenius:n merkitystä sekä sen vaikutuksia nyky-yhteiskunnassa. Tarkastellaan erilaisia ​​Jakob Arrhenius:een liittyviä näkökohtia sen historiasta ja kehityksestä sen mahdollisiin seurauksiin tulevaisuudessa. Tämän analyysin avulla pyrimme tarjoamaan globaalin ja täydellisen näkemyksen Jakob Arrhenius:stä, jonka avulla lukija ymmärtää paremmin tämän aiheen monimutkaisuuden ja merkityksen nykyään.

Jakob Arrhenius
Henkilötiedot
Syntynyt31. lokakuuta 1642
Linköping
Kuollut13. huhtikuuta 1725 (82 vuotta)
Hembringen kartano
Kansalaisuus ruotsalainen
Ammatti professori, rehtori, virsirunoilija
Muut tiedot
Uskonto kristinusko

Jacob (Jakob) Arrhenius (31. lokakuuta 1642 Linköping – 13. huhtikuuta 1725, Hembringen kartano) oli ruotsalainen historian professori, Uppsalan yliopiston rehtori ja virsirunoilija.

Arrhenius oli linköpingiläisen kauppiaan poika, ja hän opiskeli Uppsalan yliopistossa. Hänestä tuli yliopiston sihteeri ja rahastonhoitaja 1679 sekä historian professori 1687. Hän erosi virastaan 1716. Työssään hän oli tunnollinen ja hoiti yliopiston taloutta hyvin. Hän hoiti kuntoon yliopiston arkiston ja talouden.[1]

Arrhenius tunnetaan ennen muuta virsirunoilijana. Hän julkaisi vuosina 1689 ja 1691 kokoelmat ”Psalmeprofwer”, ja muutamia hänen virsiään otettiin vuoden 1696 virsikirjaan, ns. karoliiniseen virsikirjaan. Monet hänen kirjoittamansa virret ovat Psalmien kirjan psalmien parafraaseja, joiden hän on kertonut syntyneen sodan aikana, joka oli Ruotsin ja Tanskan välinen sota 1675–79.[2] Virsirunoilijana hänen runoissaan on pietismin ja Kristus-mystiikan vaikutteita.[3] Hän on myös kääntänyt saksalaisia virsiä, ja saksalainen pappi, pietismin edelläkävijä Johan Arndt on vaikuttanut hänen tuotantoonsa.[1]

Suomen evankelis-luterilaisen kirkon virsikirjassa on kuusi Arrheniuksen kirjoittamaa virttä, tosin yhdessä hänen kääntämässään virressä kaksi säkeistöä, sekä viisi virttä, jotka hän on kääntänyt ruotsiksi. Ruotsin kirkon virsikirjassa on kolme hänen kirjoittamaansa ja kolme hänen kääntämäänsä virttä. Suomen evankelis-luterilaisen kirkon ruotsinkielisessä virsikirjassa on kaksi hänen kirjoittamaansa ja neljä hänen kääntämäänsä virttä.

Arrheniuksen kirjoittamat virret Suomen evankelis-luterilaisen kirkon virsikirjassa:

  • 273 Jeesus, parhain ystäväni (suom. virsikirjaan 1701)
  • 281 Lienenkö outo ainoa maan päällä (säk. 1–6 saksalainen 1675, ruots. ja säk. 7–8 Jacob Arrhenius 1694, suom. virsikirjaan 1701, uud. komitea 1880, 1937, Anna-Maija Raittila 1984)
  • 331 Ylistän Herran nimeä (suom. virsikirjaan 1701, uud. komitea 1984)
  • 333 Kiitä Herraa, sieluni (suom. Bengt Jakob Ignatius 1824, uud. virsikirjaan 1886)
  • 381 Herrassa on valo, autuus (suom. virsikirjaan 1701, uud. Elias Lönnrot 1872, Anna-Maija Raittila 1984)
  • 383 Nyt ylös vuoriin tiellä (suom. virsikirjaan 1701, uud. komitea 1984)

Arrheniuksen kirjoittamat virret Ruotsin kirkon virsikirjassa

  • 43 Jeesus, parhain ystäväni (Room. 8:31–39 pohjalta 1691, suom. vuoden 1701 virsikirjaan, uud. Niilo Rauhala 1984)
  • 238 Nyt vuorten huippuun tiellä (Ps. 121 pohjalta 1694, suom. vuoden 1701 virsikirjaan, uud. Pekka Kivekäs 1984, 2001)
  • 328 Kiitä Herraa, sieluni (Ps. 146 pohjalta 1694, suom. Bengt J. Ignatius 1824, uud. suom. Pekka Kivekäs 1998)

Lähteet

  1. ↑ a b Oscar Lövgren: Psalm- och sånglexikon, s. 31. Gummesons bokförlag, Stockholm, 1964. (ruotsiksi)
  2. ↑ Per Olof Nisser, Inger Selander, Hans Bernskiöld 2017: Psalmernas väg. Kommentaren till text och musik i Den svenska psalmboken. Band 2 Psalmerna 205-429. s. 98. Visby: Wessmans, 2017. ISBN 978-91-877-1052-0 (ruotsiksi)
  3. ↑ Per Olof Nisser, Inger Selander, Hans Bernskiöld: Psalmernas väg. Kommentaren till text och musik i Den svenska psalmboken. Band 1 Psalmerna 1-204 av den ekumeniska psalmboksdelen. s. 142. Visby: Wessmans, 2014. ISBN 978-91-8771-034-6 (ruotsiksi)