Tässä artikkelissa tutkimme Jalal ad-Din Muhammad Balkhi-Rumi:n vaikutusta nyky-yhteiskuntaan. Jalal ad-Din Muhammad Balkhi-Rumi on ollut lukuisten tutkimusten ja keskustelujen kohteena, mikä on synnyttänyt ristiriitaisia mielipiteitä ja intohimoista keskustelua. Perustamisestaan lähtien Jalal ad-Din Muhammad Balkhi-Rumi on kiinnittänyt tutkijoiden, tutkijoiden ja eri alojen ammattilaisten huomion, ja siitä on tullut yleismaailmallinen kiinnostava aihe. Ymmärtääksemme täysin sen vaikutusta, tutkimme sen alkuperää, kehitystä ja vaikutuksia jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin. Samoin analysoimme yhteiskunnan käsityksiä ja asenteita Jalal ad-Din Muhammad Balkhi-Rumi:tä kohtaan sekä sen vaikutuksia kulttuurisella, taloudellisella ja poliittisella alalla. Tämän kattavan analyysin avulla pyrimme valaisemaan aihetta, joka on edelleen analyysin ja pohdinnan kohteena.
Mawlānā Jalāl ad-Dīn Muḥammad Balkhī مولانا جلالالدین محمد بلخی |
|
---|---|
![]() Rumia esittävä patsas İzmirissä, Turkissa |
|
Henkilötiedot | |
Muut nimet | Mevlânâ, Mawlānā, Mevlevî, Mawlawī |
Syntynyt | 1207 Vahš |
Kuollut | 17. joulukuuta 1273 (ikä 65–66) Konya |
Kansalaisuus | persialainen |
Ammatti | mystikko |
Arvonimi | mawla (käännä suomeksi) |
|
Jalāl ad-Dīn Muhammad Rūmī (pers. جلالالدین محمد رومی 1207–1273) oli persialainen runoilija, islamilainen teologi, lainoppinut ja suufimystikko. Hänet tunnetaan ulkomaisissa yhteyksissä usein lyhyesti nimellä ”Rumi”. Toinen hänestä usein käytetty nimitys on Mawlana tai Mevlana (pers. مولانا, ”mestarimme”).[1]
Jalal ad-Din Muhammad syntyi Balkhin kaupungissa nykyisessä Afganistanissa.[2] Jalalin isä oli oppinut Baha’addin Valad, joka päätti muuttaa perheensä kanssa Khorasanista länteen, Konyan kaupunkiin nykyisen Turkin alueella.[3] Siellä Jalal asui lähes koko elämänsä, ja kirjoitti runoja modernilla persian kielellä. Niinpä sekä afganistanilaiset, turkkilaiset että iranilaiset pitävät häntä omana kansallisena runoilijanaan.[4]
Konyassa Jalal ad-Din Muhammad tutustui Faridaddin Attarin töihin ja hänestä kasvoi tämän veroinen suufilainen mystikko. Hänet muistetaan rakkauden ja rauhan lähettiläänä ja pyörivien derviššien liikkeen perustajana.[5] Jalal ad-Din Muhammadin elämän käännekohta oli tutustuminen mystikko Shams-i Tabriziin 1244. Tämä sai Jalal ad-Dinin ryhtymään askeetikoksi ja kirjoittamaan runokokoelman Divan-i Shams-i Tabrizi kuvaamaan rakkauttaan Shams-iin ja murhettaan hänen katoamisestaan vuonna 1248.
Rumin mausoleumi Konyassa on nähtävyys ja pyhiinvaelluskohde.[6] Siellä käy vuosittain yli kaksi miljoonaa vierasta[7].
Rumista ollaan tekemässä Hollywood-elokuvaa. Projekti aiheutti kohun kesäkuussa 2016, kun käsikirjoittaja David Franzoni sanoi haluavansa Leonardo DiCaprion esittävän Rumia. Vastustajien mielestä valkoinen DiCaprio ei voi esittää persialaista runoilijaa.[8]