Jalka (mittayksikkö)

Nykymaailmassa Jalka (mittayksikkö) on ajankohtainen aihe, joka herättää suurta kiinnostusta ja keskustelua yhteiskunnan eri sektoreilla. Teknologian ja globalisaation myötä Jalka (mittayksikkö) on saavuttanut merkittävän merkityksen elämässämme, ja se on vaikuttanut useisiin eri näkökohtiin, tapaan, jolla suhtaudumme muihin, tapaamme hallita resurssejamme. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti erilaisia ​​lähestymistapoja ja näkökulmia Jalka (mittayksikkö):een ja analysoimme sen merkitystä nykyisessä kontekstissa ja sen mahdollista kehitystä tulevaisuudessa. Lisäksi tutkimme, kuinka Jalka (mittayksikkö) on vaikuttanut päätöksentekoon yksilö- ja kollektiivisella tasolla sekä julkisten politiikkojen ja liiketoimintastrategioiden kokoonpanoon.

Kaksi jalkaa (mittayksikkö ja raaja) Trafalgar Squarella Lontoossa. Messinkilaatat osa teosta The Trafalgar Square standards vuodelta 1876.
Yksi jalka on 0,3048 metriä.

Jalka (tunnus ft[1], engl. foot, monikossa feet) on pituuden mittayksikkö, jonka pituus on kaksitoista tuumaa eli 0,3048 metriä[2] eli 30,48 cm. Jalkaa merkitään lyhenteellä ft tai joskus myös ′ eli yläpuolisella indeksointipilkulla.

Termi ”jalka” on peräisin noin vuosilta 2000–1500 eaa. muinaisen Mesopotamian ajan Babyloniasta, missä kauppiaat kehittivät omaan käyttöönsä tarvittavan mittajärjestelmän. Ensimmäinen standardiyksikkö pituudelle annettiin hallitsija Gudeaa esittävän patsaan jalan pituudesta (26,45 cm).[3] Antiikin Kreikassa jalka eli pūs vaihteli kaupungeittain; attikalainen eli Ateenassa käytössä ollut jalka oli noin 29,6 senttimetriä.[4] Roomalainen jalka pes oli saman pituinen.[4] Joidenkin mukaan kuningas Henrik I:llä oli 12 tuuman pituinen jalkaterä ja hän päätti standardisoida tämän pituuden. Löydettyjen kirjoitusten perusteella termiä kuitenkin käytettiin jo 70 vuotta ennen kuninkaan syntymää.lähde?

Jalka ei ole SI-järjestelmän mukainen yksikkö, mutta on yleisesti käytössä Yhdysvalloissa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa. Kansain­välisessäkin käytössä se on lento­korkeuden yksikkönä ilmailussa, ja tässä yhteydessä sen hyväksyy myös Suomessa nykyisin voimassa oleva mitta­yksikkö­asetus.[5] Purjelennossa ja laskuvarjohypyssä kuitenkin käytetään metrejä .

Myös Ruotsissa oli käytössä kyynärän ohella pituusmitta ”jalka”. Ruotsalainen jalka oli 29,69 senttimetriä.[6]

Ns. puolalainen jalka (stopa) vaihteli eri aikoina eri osissa Puolaa: vanhapuolalainen (varsovalainen) jalka oli 29,78 cm vuoteen 1819, galitsialainen eli lviviläinen jalka oli 29,77 cm vuosina 1787–1856 ja krakovalainen jalka 29,8 cm vuosina 1836–1857.

Brittiläinen foot vastaa likimäärin jalkaterän pituutta sellaisessa jalassa, jonka kengännumero eurooppalaisissa mitoissa on 46.

Katso myös

Lähteet

  • Broby-Johansen, R.: Arkitaide – maailmantaide, Euroopan taiteen tyylin kehitys, Tammi 1977, ISBN 951-30-3964-1

Viitteet

  1. ↑ Suomen Standardoimisliitto: SI-opas (pdf) (s. 25) SFS-oppaat. 4.11.2002. Suomen Standardoimisliitto. ISBN 952-5420-93-0 Viitattu 15.2.2013.
  2. ↑ Suomen Standardoimisliitto: SI-opas (pdf) (s. 28) SFS-oppaat. 4.11.2002. Suomen Standardoimisliitto. ISBN 952-5420-93-0 Viitattu 18.12.2011.
  3. ↑ Broby-Johansen, 1977
  4. ↑ a b Castrén, Paavo & Pietilä-Castrén, Leena: ”Mitat ja painot”, Antiikin käsikirja, s. 346–347. Helsinki: Otava, 2000. ISBN 951-1-12387-4
  5. ↑ Valtioneuvoston asetus mittayksikköasetuksen muuttamisesta (130/2010), 10 § Finlex. Viitattu 24.10.2011.
  6. ↑ Rantatupa, Heikki: Maanmittareiden käyttämät mittayksiköt Ruotsin vallan aikana Virtuaaliyliopisto. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. Viitattu 28.2.2010.