Nykymaailmassa Jalkapallo-Säätiö:stä on tullut laajaa yleisöä kiinnostava aihe. Puhummepa sitten Jalkapallo-Säätiö:stä politiikan, tieteen, kulttuurin tai minkä tahansa muun alan kontekstissa, sen merkitys ja vaikutus on kiistaton. Tässä artikkelissa tutkimme Jalkapallo-Säätiö:n eri puolia, sen kehitystä ajan myötä sekä sen vaikutusta tämän päivän yhteiskuntaan. Alkuperäistään nykypäivään Jalkapallo-Säätiö on ollut ratkaisevassa roolissa elävämme maailman muovaamisessa, ja on ratkaisevan tärkeää ymmärtää sen ulottuvuus ja merkitys nykyään.
Jalkapallo-Säätiö sr | |
---|---|
Perustettu | 1975 |
Päämaja |
Bolt Arena Urheilukatu 5 00250 Helsinki |
Puheenjohtaja | Katri Mattsson |
Aiheesta muualla | |
Sivusto |
Jalkapallo-Säätiö (joskus myös Jalkapallosäätiö) on vuonna 1975 perustettu suomalainen säätiö, jonka tarkoituksena on edistää ja kehittää jalkapalloilua Suomessa. Säätiö tukee Suomen Palloliiton toimintaa sekä muita jalkapalloa ja futsalia edistäviä hankkeita, kuten vähävaraisten lasten ja nuorten jalkapallotoiminnan edistämistä.[1][2][3]
Säätiön puheenjohtajana toimii Katri Mattsson.[1]
Marraskuussa 1975 Suomen Palloliiton liittohallitus päätti perustaa Jalkapallo-Säätiön. Säätiön peruspääomaksi asetettiin 70 000 markkaa. Säätiön ensimmäinen asiamies oli eversti Erkki Poroila ja hallituksen jäseniksi valittiin mm. vuorineuvos Osmo P. Karttunen, kansanedustajat Antti Pohjonen ja Mauri Miettinen sekä virkamies Jouko Loikkanen.[4]
Jalkapallo-Säätiön varallisuus perustuu valtioneuvoston sekä Suomen Valtakunnan Urheiluliiton, Työväen Urheiluliiton ja Palloliiton väliseen sopimukseen, jolla järjestöt luovuttivat omistamansa Veikkauksen osakkeet (kukin 130 kpl) valtion omistukseen. Valtio maksoi sopimuksen mukaisesti 110 000 markkaa osaketta kohden. Kauppahinta suoritettiin myyjille vuosina 1975-80. Palloliiton osuudeksi kauppahinnasta tuli nykyrahaksi muutettuna noin 2,41 miljoonaa euroa.[4]
Vuosina 1977-1978 Jalkapallo-Säätiö rakennutti Helsingin Pohjois-Haagaan Kuparitielle ns. "Pallotalon", jossa oli toimisto- ja liiketiloja. Talo vuokrattiin valmistumisensa jälkeen Keskus-Sato Oy:lle (nyk. Sato). Säätiö myi talon 1980-luvun lopussa noin 36 miljoonalla markalla eli noin kuudella miljoonalla eurolla.[3][4]
2000-luvun vaihteessa Jalkapallo-Säätiö myi omistamiaan asunto-osakkeita ja osakkeita ja investoi Töölön jalkapallostadioniin sekä Eerikkilän urheiluopiston jalkapallohalliin. Palloliiton keskustoimisto Töölön jalkapallostadionilla (nyk. Bolt Arena) on vuokralaisena säätiön omistamissa toimistotiloissa.[4]
Tänä päivänä säätiön varallisuus on arvoltaan noin 5,1 miljoonaa euroa. Hieman yli puolet siitä, noin 2,8 miljoonaa euroa, koostuu kiinteistöomaisuudesta eli toimistotiloista ja aitiosta Töölön jalkapallostadionilla, aitiosta Kupittaan jalkapallostadionilla sekä vuokrakäytössä olevasta helsinkiläisestä asuinhuoneistosta. Varallisuudesta noin 2,2 miljoonaa euroa taas koostuu rahastosijoituksista.[5]
Vuonna 2017 Jalkapallo-Säätiön yhteyteen perustettiin Palloliiton edesmenneen puheenjohtajan Pertti Alajan toiveesta tämän mukaan nimetty Pertti Alaja -rahasto. Rahaston tehtävänä on tukea vähävaraisten ja syrjäytymisuhan alla olevien lasten ja nuorten jalkapallo- ja futsaltoimintaa. Pertti Alaja -rahasto tukee sekä erilaisia jalkapalloseurojen tukirahastoja että suoraan yksityishenkilöiden hakemia avustuksia.[6][7]
Peruspääomansa lisäksi rahaston toimintaa rahoitetaan lahjoituksista saaduin rahoin. Vuonna 2021 Pertti Alaja -rahasto jakoi 108 500 euron edestä avustuksia.[6] Vuonna 2022 rahasto jakoi 120 000 euron edestä avustuksia.[8]