Nykymaailmassa Jalkapallosota on ollut ajankohtainen aihe, joka on kiinnittänyt yhteiskunnan huomion yleensä. Tekniikan ja globalisaation myötä Jalkapallosota:stä on tullut keskustelun ja keskustelun aihe useilla eri aloilla politiikasta tieteeseen, mukaan lukien kulttuuri ja viihde. Koska Jalkapallosota vaikuttaa edelleen elämäämme odottamattomilla tavoilla, on ratkaisevan tärkeää tutkia sen vaikutuksia ja seurauksia nyky-yhteiskunnassa. Tässä artikkelissa tarkastellaan lähemmin Jalkapallosota-ilmiötä ja sen vaikutusta jokapäiväisen elämämme eri puoliin.
Jalkapallosota | |||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| |||||||||
Osapuolet | |||||||||
Kuolonuhreja yhteensä 2 000 |
Jalkapallosota tai 100 tunnin sota (esp. La guerra del fútbol) oli El Salvadorin ja Hondurasin välinen viisipäiväinen sota, joka käytiin vuonna 1969. Maiden väliset kireät suhteet heijastuivat mellakointina jalkapallon MM-kilpailujen karsintaotteluiden yhteydessä, mutta sodan pääsyynä eivät olleet jalkapallo-ottelut, kuten populaarimyytti esittää. Otteluilla saattoi kuitenkin olla ratkaiseva merkitys maiden välien kiristymisessä.
Jo 1900-luvun alusta alkaen El Salvadorista oli lähtenyt suuria määriä ihmisiä töihin pinta-alaltaan paljon suurempaan Hondurasiin. Elsalvadorilaisten ja hondurasilaisten maanviljelijöiden välit kiristyivät. Myös rajakiistat, jotka koskivat muun muassa Fonsecanlahdella sijaitsevia saaria.[1]
Kumpikaan osapuoli ei saavuttanut ratkaisevia voittoja ja sodan 2 000 kuollutta tulivat lähes tasaisesti molemmilta puolilta. Neljän päivän sotatoimien jälkeen Amerikan valtioiden järjestön OAS:n diplomaattinen väliintulo johti taistelujen laantumiseen, jonka seurauksena selkkaus tunnetaan myös nimellä sadan tunnin sota, ja sen on mainittu olevan myös maailman lyhin erillinen sota. Jalkapallosota oli myös maailman viimeinen sota, jonka ilmataistelut käytiin pelkästään potkurilentokoneilla.[2] Kasvanut levottomuus johti myöhemmin 1979 El Salvadorin sisällissotaan. Vuosikymmentä myöhemmin, 30. lokakuuta 1980, maat solmivat rauhansopimuksen Limassa, Perussa ja alistivat Fonsecanlahden rajariitansa Kansainvälisen tuomioistuimen ratkaistavaksi.