Tässä artikkelissa perehdymme Jalkaväkirykmentti 15 (talvisota):n kiehtovaan maailmaan ja tutkimme sen monia puolia ja näkökohtia, jotka tekevät siitä tärkeän ja kiinnostavan aiheen nykyään. Jalkaväkirykmentti 15 (talvisota) on herättänyt niin asiantuntijoiden kuin fanienkin huomion yhteiskunnallisesta vaikutuksestaan kulttuurielämään, ja se on herättänyt keskustelua, pohdintoja ja syvällisiä analyyseja. Näiden linjojen mukaisesti tarkastelemme tiiviisti tämän aiheen eri puolia ja tarjoamme yksityiskohtaisen katsauksen, jonka avulla lukija ymmärtää paremmin sen merkityksen ja seuraukset nykymaailmassa.
Jalkaväkirykmentti 15 | |
---|---|
Divisioonan tehtävänä sodan alkaessa oli puolustaa Mannerheim-linjaa Summan alueella. Linnoitustöiden keskeneräisyys käy hyvin ilmi tästä joulukuun puolivälissä Summankylässä otetusta kuvasta. |
|
Toiminnassa | 7.10.1939 - 3.7.1940 |
Valtio |
![]() |
Puolustushaarat | Maavoimat |
Aselajit | Jalkaväki |
Komentajat | |
Tunnettuja komentajia |
everstiluutnantti Lauri Gulin everstiluutnantti Ilmari Karhu |
Jalkaväkirykmentti 15 oli Hämeen reserviläisistä koottu rykmentti talvisodassa. Sen I pataljoonan miehet tulivat Ypäjältä, Jokioisista, Tammelasta, II pataljoona Forssasta, Kalvolasta, Hattulasta ja Tammelasta sekä III pataljoona Lopelta, Rengosta ja Janakkalasta.[1]
Rykmentti perustettiin Hämeenlinnassa ja Turengissa 7. – 11. lokakuuta 1939.[2]
Joukot siirtyivät Kannakselle tapahtui junakuljetuksella 12. - 14. lokakuuta 1939. Purkamispaikkana oli Leipäsuon asema Viipurista 30 kilometriä Pietarin suuntaan lähtevän radan varrella.[2]
Rykmentti keskitettiin 15. lokakuuta 1939 Summan alueelle, jossa se oli 15. lokakuuta - 29. marraskuuta 1939 linnoitustöissä. Talvisodan JR 15 kuului 5. divisioonaan, jonka muut rykmentit olivat JR 13 ja JR 14.[2]
Rykmentti taisteli joulukuussa 1939 Summan kylässä ja Lähteen (Munasuon) lohkolla sekä helmikuussa 1940 Summassa Suokannassa talvisodan ratkaisutaisteluissa. II armeijakunnan vetäytyessä väliasemaan JR 15 taisteli Näykkijärvellä ja myöhemmin taka-asemassa Viipurin koillisosassa Tammisuolla.[2]
Rauhan jälkeen JR 15 oli reservissä: