Jamssit
Seuraavassa artikkelissa tutkimme Jamssit:n aihetta eri näkökulmista ja lähestymistavoista. _Var1 on aihe, joka on herättänyt kiinnostusta ja keskustelua ajan mittaan, ja sen merkitys ja vaikutus ulottuu jokapäiväisen elämän eri osa-alueille. Yksityiskohtaisen ja kattavan analyysin avulla tarkastelemme Jamssit:n historiaa, tämänhetkisiä trendejä ja tulevaisuutta sekä sen vaikutusta yhteiskuntaan yleensä. Asiantuntijoiden haastattelujen, relevanttien tietojen ja havainnollistavien esimerkkien avulla pyrimme tarjoamaan täydellisen ja valaisevan näkemyksen tästä kiehtovasta ja tärkeästä aiheesta.
| Jamssit | |
|---|---|
 |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
| Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
| Luokka: | Yksisirkkaiset Liliopsida |
| Lahko: | Dioscoreales |
| Heimo: | Jamssikasvit Dioscoreaceae |
| Suku: |
Jamssit Dioscorea L. |
| Katso myös | |
Jamssit (Dioscorea) on jamssikasvien heimoon kuuluva kasvisuku. Lämpimissä oloissa kasvava jamssi on yleinen viljelykasvi Afrikassa, Karibialla ja osissa Aasiaa sekä Keski- ja Etelä-Amerikkaa. Länsi-Afrikassa ja Uudessa-Guineassa jamssi on tärkein viljelykasvi.[1]
Jamssien mukula muistuttaa ulkonäöltään suuresti punaista bataattia (Ipomoea batatas), jopa niin paljon, että asiaan perehtymättömän on vaikea erottaa niitä valokuvasta. Ainakin Yhdysvalloissa jamssi-nimitystä käytetään virheellisesti myös bataatista.
.jpg)
Jamssit ovat trooppisen vyöhykkeen kasveja, ja niitä tunnetaan ainakin 12 lajia, joista vain yksi on peräisin uudelta mantereelta. Jamssit ovat ikivanhoja kasveja, joita on arveltu olleen jo jurakaudella. Jamssien koko vaihtelee suuresti: ne saattavat pienimmillään olla hieman perunaa suurempia juurimukuloita, mutta jotkin lajit tekevät jopa 20 kilon mukuloita. Suurin tunnettu juurimukula on löydetty isojamssilta (Dioscorea alata) Malesiasta, ja se painoi 60 kiloa. Jamssit tekevät mukulat noin kahden metrin syvyyteen. Jamssien viljely onkin melko monimutkaista; köynnöksiä pitää tukea vahvoin tukirakentein, kun mukuloita kaivetaan maasta.
Jamssilajeja
Tunnetuimpia viljeltyjä lajeja:[2]
- isojamssi (Dioscorea alata)
- euroopankiiltoköynnös eli euroopantamus eli euroopanjamssi[3] (Dioscorea communis, syn. Tamus communis)
- hottentottijamssi eli hottentotinleipä (Dioscorea elephantipes)
- pikkujamssi (Dioscorea esculenta)
- kiinanjamssi (Dioscorea opposita → D. oppositifolia)
Muita lajeja:
- tähtösjamssi (Dioscorea asteriscus)
- albanianjamssi (Dioscorea balcanica)
- mukulajamssi (Dioscorea bulbifera)
- keltaguineanjamssi (Dioscorea cayenensis)
- intianjamssi (Dioscorea deltoidea)
- rohtojamssi (Dioscorea nipponica)
- kiinanjamssi (Dioscorea polystachya)
- valkoguineanjamssi (Dioscorea rotundata)
- sansibarinjamssi (Dioscorea sansibarensis)
- kuskusjamssi (Dioscorea trifida)
- virginianjamssi (Dioscorea villosa)
Lähteet
- ↑ Yams (Dioscorea) Consultative Group on International Agricultural Research (CGIAR). Arkistoitu 4.9.2011.
- ↑ Räty, Ella (toim.): Viljelykasvien nimistö. Puutarhaliiton julkaisuja nro 363. Helsinki 2012. ISBN 978-951-8942-92-7
- ↑ Suomen Lajitietokeskus: Jamssit – Dioscorea Viitattu 23.2.2021.
Aiheesta muualla
- Finto: Kassu – Kasvien suomenkieliset nimet: Jamssit (Dioscorea)
- ITIS: Dioscorea (englanniksi)
- United States Department of Agriculture (USDA): Dioscorea (englanniksi)
- Flora of China: Dioscorea (englanniksi)
- Dr. Duke's Phytochemical and Ethnobotanical Databases: Dioscorea sp. (Arkistoitu – Internet Archive) (englanniksi)