Nykymaailmassa Jan Brueghel on erittäin tärkeä aihe, joka on kiinnittänyt asiantuntijoiden ja suuren yleisön huomion. Jan Brueghel:stä on tullut kiinnostava kohde niille, jotka haluavat ymmärtää paremmin ympäröivää maailmaa, sillä sen vaikutus kattaa useita päivittäisen elämän osa-alueita. Yhteiskuntaan, kulttuuriin, talouteen ja politiikkaan vaikuttamisensa ansiosta Jan Brueghel on asettanut itsensä väistämättömäksi keskustelunaiheeksi millä tahansa alalla. Tässä artikkelissa tutkimme eri näkökohtia, jotka liittyvät Jan Brueghel:een, analysoimalla sen alkuperää, kehitystä ja vaikutuksia nykymaailmaan.
Jan Brueghel | |
---|---|
![]() Yksityiskohta Rubensin perhemuotokuvasta |
|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 1568 Bryssel |
Kuollut | 13. tammikuuta 1625 Antwerpen |
Taiteilija | |
Taidesuuntaus | Flaamilainen barokkimaalaustaide |
Kuuluisimpia töitä | Aatami ja Eeva Paratiisissa (1620) |
![]() Nimikirjoitus |
|
|
Jan Brueghel (1568–1625) oli flaamilainen taiteilija. Hänet tunnetaan etenkin kukka-asetelmistaan ja maisemistaan. Brueghel tunnettiin taidostaan kuvata materiaalia ja pintoja, minkä takia hänen kutsumanimensä oli "Fluwelen Brueghel" suom. ("Sametti-Brueghel").[1]
Brueghel oli Rubensin ystävä, ja he tekivät yhteistyötä niin että Brueghel maalasi taustalle maiseman tai kukkia, mihin Rubens sitten lisäsi ihmishahmot.[2]
Jan Brueghel kuului Brueghelin taiteilijasukuun. Hänen isäänsä kutsutaan yleensä nimellä Pieter Brueghel vanhempi, ja isoveljeään Pieter Brueghel nuorempi. Isä alkoi vanhoilla päivillään kirjoittaa sukunimen ilman h:ta mutta pojat käyttivät vanhaa kirjoitustapaa.[3] Hänen poikansa Jan Brueghel nuorempi (1601–1678) oli myös taiteilija.[2]