Jan Swammerdam

Nykymaailmassa Jan Swammerdam on aihe, jolla on suuri merkitys ja se kiinnostaa monia ihmisiä. Tekniikan ja globalisaation myötä Jan Swammerdam:stä on tullut keskeinen teema monilla jokapäiväisen elämän osa-alueilla. Olipa kyseessä työ, akateeminen, sosiaalinen tai henkilökohtainen, Jan Swammerdam:llä on ratkaiseva rooli yhteiskunnan kehityksessä ja kehityksessä. Kautta historian Jan Swammerdam on ollut tutkimuksen ja keskustelun aiheena, mikä on osaltaan rikastanut ja laajentanut tietoa tästä näkökulmasta. Tässä artikkelissa tutkimme Jan Swammerdam:een liittyviä eri näkökohtia ja analysoimme sen vaikutuksia eri alueilla sekä tulevaisuuden näkymiä.

Kuvitteellinen muotokuva Jan Swammerdamista. Hänestä ei ole säilynyt aitoa muotokuvaa.

Jan Swammerdam (12. helmikuuta 1637 Amsterdam – 15. helmikuuta 1680 Amsterdam) oli alankomaalainen luonnontieteilijä.[1]

Swammerdam aloitti lääketieteen opinnot Leidenin yliopistossa vuonna 1661. Hän valmistui kandidaatiksi vuonna 1663 ja sai lääketieteen tohtorin arvon vuonna 1667. Swammerdam ei kuitenkaan juuri harjoittanut lääkärin ammattia.[2]

Swammerdam käytti tutkimuksessaan mikroskooppia ja löysi punasolun vuonna 1658. Hän tutki myös hyönteisiä ja niiden muodonmuutosta. Teoksissaan hän muun muassa korjasi fysiologi Marcello Malpighin käsitystä hyönteisten aivoista ja hermostosta sekä lääkäri William Harveyn käsitystä muodonmuutoksesta.[1] Vuosina 1737–1738 julkaistiin Swammerdamin mikroskoopilla tekemiä havaintoja koonnut teos Biblia naturae.[1][2]

Lähteet

  1. ↑ a b c Jan Swammerdam Britannica.com. Viitattu 16.12.2016. (englanniksi)
  2. ↑ a b Swammerdam, Jan Encyclopedia.com. Viitattu 16.12.2016. (englanniksi)

Aiheesta muualla