Japanin avaruusjärjestö
Nykymaailmassa Japanin avaruusjärjestö on aihe, joka herättää kiinnostusta ja keskustelua eri aloilla. Politiikasta teknologiaan Japanin avaruusjärjestö on kiinnittänyt miljoonien ihmisten huomion ympäri maailmaa ja synnyttänyt intohimoisia keskusteluja ja ristiriitaisia mielipiteitä. Japanin avaruusjärjestö on noussut ajankohtaisten keskustelujen keskeiseksi aiheeksi joko yhteiskuntavaikutuksensa, historiallisen merkityksensä tai ihmisten jokapäiväiseen elämään vaikuttamisen vuoksi. Tässä artikkelissa tutkimme Japanin avaruusjärjestö:een liittyviä eri näkökohtia sen alkuperästä sen mahdollisiin seurauksiin. Tavoitteena on tarjota laaja ja täydellinen näkemys tästä ilmiöstä, joka kiehtoo meitä niin paljon.
Japanin avaruusjärjestö, (jap. 国立研究開発法人宇宙航空研究開発機構, Kokuritsu kenkyū kaihatsu hōjin Uchū kōkū kenkyū kaihatsu kikō, engl. Japan Aerospace Exploration Agency, lyh. JAXA) muodostettiin 1. lokakuuta 2003, kun Japanin kolme avaruusjärjestöä, ISAS, NASDA ja NAL, yhdistettiin.
ISAS, Avaruustieteen ja astronautiikan instituutti, rakensi avaruustutkimusluotaimia. Se on kehittänyt Mu-kantoraketin, jonka uusin versio on M-V. NAL, Japanin kansallinen ilmailulaboratorio, keskittyi ilmailututkimukseen. NASDA, Japanin kansallinen avaruuskehitysvirasto, toteutti isoja kantoraketteja (muun muassa H-II) ja Japanin osuuden ISS-avaruusasemaan.
Syyskuussa 2010 Japanin avaruushallinto ilmaisi kiinnostusta yksityisen sektorin panostuksen lisäämiseen; toisaalta tuotiin ilmi, että QZSS-järjestelmän rahoitukseen oli yritetty 2000-luvulla saada yritysten rahaa ja tässä oli epäonnistuttu. JAXAn avaruusbudjetti on vuonna 2010 neljä miljardia dollaria, josta 2/3 tulee tiede- ja teknologiaministeriöltä ja loppu kahdeksalta muulta ministeriötä. Tätä rahoitusta ja takana olevia hallinnonalojen kiistoja on pyritty vähentämään luomalla Japanin avaruuspolitiikan strateginen keskus, jota johtaa Hiroshi Yamakawa. JAXA on lisännyt panostustaan: se aikoo ottaa Tanegashiman avaruuskeskuksen ympärivuotiseen laukaisukäyttöön ja kehittää pientä Epsilon-kantorakettia.[1]
JAXAn keskukset
JAXAn keskeisen yksiköt ovat:
- Pääkonttori – Chōfu, Tokio
- Noshiron testikeskus – vuonna 1962 perustettu testauskeskus, joka keskittyy rakettimoottoreihin.
- Sanrikun pallokeskus (SBC) – luotainpallojen laukaisupaikka, joka on otettu käyttöön vuonna 1971.
- Kakuda avaruuspropulsiokeskus (KSPC) – Rakettimoottoreiden, pääasiassa nestemäistä ajoainetta käyttävien, kehityskeskus.
- Sagamiharan kampus – Rakettien ja satelliittien kehityskeskus.
- Tsukuban avaruuskeskus (TKSC) – Japanin satelliittien ohjauskeskus. Rakentaa satelliitteja ja raketteja, seuraa ja ohjaa satelliitteja. Keskus on johtanut ISS-avaruusaseman japanilaisen moduulin (Japanese Experiment Module, JEM, eli "Kibō") kehitystä. Astronauttien koulutuskeskus.
JAXAn satelliitit
ISAS on kehittänyt lukuisia pieniä tiedesatelliitteja.
NASDAn satelliitit ovat olleet kaukokartoitus- ja tietoliikennesatelliitteja.
JAXAn satelliitteja ovat mm.
| 1989 | Akebono | Revontulisatelliitti |
| 1992 | GEOTAIL | Magnetosfäärisatelliitti (yhdessä NASAn kanssa) |
| 2002 | Kodama | Tietoliikennesatelliitti |
| 2003 | Hayabusa | Asteroidiluotain |
| 2005 | ASTRO-E eli Suzaku | Röntgensatelliitti yhdessä NASAn kanssa |
| 2005 | Reimei | Revontulisatelliitti |
| 2005 | Kirari | Tecknologiakoe |
| 2006 | ALOS eli Daichi | Kaukokartoitus |
| 2006 | Astro-F eli Akari | Infrapunasatelliitti |
| 2006 | Hinode | Aurinkoa tutkiva avaruusalus (myös NASA ja Englannin BNSC osallistuvat missioon) |
| 2006 | Kiku 8 | Kokeellinen tietoliikennesatelliitti |
| 2007 | Kaguya | Kuuluotain |
- Earth Resources Satellite (ERS-1, joka akronyymi käytössä myös ESAn tutkasatelliitilla)
- Vuoden 2010 lopulla Akatsuki eli Planet C Venus Climate Orbiter epäonnistui Venuksen kiertoradalle pääsemisessä, kun päämoottori ei toiminut odotetusti.[2] Tämä on jatkoa useille japanilaisten kantorakettien tai avaruusalusten toiminnan epäonnistumisille 2000-luvulla. Välillä näitä epäonnistumisia pidetään JAXAn väitetysti pienen budjetin aiheuttamina, mutta myös Japanin avaruushallinnon hajanaisuus (yhteisen nimen takana on kolme organisaatiota) voi vaikuttaa. Japanilaisen teollisuuden maailmanlaajuisesti arvostettu laatutietoisuus on todennäköisesti korkealla tasolla myös avaruusteollisuudessa.
JAXAn raketit
ISAS kehitti 1950-luvun alusta alkaen pieniä luotainraketteja ja sittemmin mm. N-1-kantoraketin.
NASDA kehitti 1970-luvulta lähtien H-I ja H-II-kantoraketit.
JAXAn sukkulaprojekti
NASDA kehitti 1990-luvulla HOPE-nimistä japanilaista avaruussukkulaa. Se ei valmistunut.
JAXAn astronautit
Vuonna 1999 kolme japanilaista valittiin astronauttikoulutukseen. Helmikuussa 2009 valittiin kaksi astronauttia lisää.[3] Ensimmäinen japanilainen avaruudessa oli kuitenkin televisiotoimittaja Toyohiro Akiyama.
Japani aktivoitumassa ulospäin?
Japanin avaruusohjelma linkittyi alkunsa jälkeen Yhdysvaltoihin ja 1990-luvulta lähtien ESAaan päin. Japanin kantoraketit eivät ole tulleet kansainvälisille markkinoille. Sillä on suhteellisen vähän avaruuslentoja, joissa länsimailla on pienehkö osanotto.
Japani on ollut mukana Itä-Aasian avaruusverkostoissa kouluttaen muita maita mm. kaukokartoituksen käyttöön. Rooli on kaventunut Kiinan ja Intian nousun jälkeen.
Vuonna 2011 JAXA neuvotteli Mongolian posti- ja vientintäviranomaisten kanssa japanilaisen tietoliikennesatelliitin myynnistä Mongolian käyttöön. Satelliitti laukaistaisiin vuonna 2015. [4]
Lähteet
- ↑ https://archive.today/20120523233205/http://www.spacenews.com/civil/100928-japan-reorient-space-spending.html
- ↑ http://www.spacedaily.com/reports/Japan_probe_shoots_past_Venus_may_meet_again_in_six_years_999.html
- ↑ http://www.space-travel.com/reports/Two_Japanese_Picked_As_Candidates_For_Astronauts_999.html
- ↑ http://www.spacedaily.com/reports/Mongolia_Hopes_To_Launch_Satellite_By_2015_With_Japans_Help_999.html
Aiheesta muualla
