Japanin ja Neuvostoliiton hyökkäämättömyyssopimus

Nykymaailmassa Japanin ja Neuvostoliiton hyökkäämättömyyssopimus:stä on tullut erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe monenlaisille ihmisille ja yhteisöille. Japanin ja Neuvostoliiton hyökkäämättömyyssopimus:n vaikutus näkyy jokapäiväisen elämän eri osa-alueilla ihmisten suhteesta toisiinsa ja työelämässä tekemiinsä päätöksiin. Tässä artikkelissa tarkastellaan yksityiskohtaisesti ja perusteellisesti Japanin ja Neuvostoliiton hyökkäämättömyyssopimus:n merkitystä nykyisessä kontekstissa ja analysoidaan sen vaikutuksia ja seurauksia eri alueilla. Lisäksi tarkastellaan erilaisia ​​näkökulmia ja lähestymistapoja, joita on olemassa Japanin ja Neuvostoliiton hyökkäämättömyyssopimus:n suhteen, tavoitteena tarjota täydellinen ja rikastuttava näkemys tästä erittäin tärkeästä aiheesta.

 Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä.
Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan.

Tarkennus: Asiaa, mutta mistä?

Yōsuke Matsuoka allekirjoittaa viisivuotisen hyökkäämättömyyssopimuksen Moskovassa 1941.

Japanin ja Neuvostoliiton hyökkäämättömyyssopimus solmittiin 13. huhtikuuta 1941 Moskovassa. Sopimuksen tarkoituksena oli taata Neuvostoliitolle se, että mikäli Neuvostoliitto joutuisi Saksan kanssa sotaan, Japani ei hyökkäisi Itä-Aasiassa Neuvostoliittoa vastaan. Japanin ja Neuvostoliiton välit olivat alkaneet kiristyä vuonna 1936 ja Neuvostoliitto oli ryhtynyt toimittamaan Guomindangille hävittäjiä ja vapaaehtoisia lentäjiä vastustaakseen Japanin pyrkimyksiä Koillis-Kiinassa. Maat olivat käyneet lisäksi Halhin-Golin taistelut vuonna 1939, minkä Japani oli hävinnyt.

Japanille hyökkäämättömyyssopimus merkitsi takuuta siitä, ettei Neuvostoliitto hyökkää Itä-Aasiasta Japania vastaan tai Mantšuriaan, vaan Japanille jää mahdollisuus selvittää välit Kiinan kanssa omaksi voitokseen Neuvostoliiton asettumatta voimakkaasti Kiinan puolelle.

Sopimus tehtiin viisivuotiseksi kestämään vuoteen 1946. Jaltan konferenssissa 1945 Britannia, Yhdysvallat ja Neuvostoliitto kuitenkin sopivat, että Neuvostoliitto voisi ottaa haltuunsa Kuriilit ja Etelä-Sahalinin, mikäli se yhtyisi Japanin vastaiseen sotaan. Saksan antauduttua Neuvostoliitto liittyi sotaan Japania vastaan 9. elokuuta 1945. Japani antautui jo 14. elokuuta, ja Neuvostoliitto otti koko Kuriilien saariston haltuunsa 5. syyskuuta mennessä. Alueesta muodostettiin Habarovskin aluepiirin kuulunut Etelä-Sahalinin piiri vuonna 1947. Toimenpidettä sanottiin Neuvostoliitossa ja sanotaan Venäjällä taisteluksi Mantšuriasta tai Mantšurian operaatioksi. Länsimaissa brittiläisten historioitsijan mukaan tapahtumaa sanotaan myös elokuun myrskyksi.

Aiheesta muualla