Jarmo Kölhi

Nykymaailmassa Jarmo Kölhi on aihe, joka on saavuttanut ennennäkemättömän merkityksen yhteiskunnan eri alueilla. Sekä akateemisella, liiketoiminnalla että sosiaalisella alalla Jarmo Kölhi:stä on tullut jatkuvan keskustelun ja keskustelun keskipiste. Jarmo Kölhi on herättänyt asiantuntijoiden ja suuren yleisön huomion alkuperästään sen vaikutuksiin jokapäiväiseen elämään ja on herättänyt kasvavaa kiinnostusta ymmärtää sen seurauksia ja sovelluksia. Tässä artikkelissa tutkimme Jarmo Kölhi:een liittyviä eri näkökohtia sen perustasta sen ympärillä oleviin nykyisiin trendeihin. Tarkoituksena on tarjota kattava näkemys tästä nykypäivän niin tärkeästä aiheesta.

Jarmo Juhani Kölhi (16. syyskuuta 1929 Nuijamaa[1] – 7. toukokuuta 2002 Lappeenranta[2]) oli suomalainen varatuomari ja kaupunkineuvos, joka toimi yli neljännesvuosisadan Lappeenrannan kaupunginjohtajana.

Jarmo Kölhi syntyi opettajien Lauri Aleksanteri Kölhi ja Ilmi Annikki Verho perheeseen. Hänen ensimmäinen puolisonsa 1952–1984 oli toimittaja Pirjo Anneli Torja ja toinen vuodesta 1984 varatuomari Virpi Iiris Terävä. Kölhi tuli ylioppilaaksi 1951 ja valmistui lainopin kandidaatiksi Helsingin yliopistosta 1955, varatuomarin arvon hän sai 1961. Hän toimi asianajotoimiston apulaisena 1955–1956 ja Oulussa liikevaihtoverotoimiston tarkastajana ja vt. lainopillisena apulaisjohtajana 1957. Raahessa Kölhi oli verotoimiston johtaja 1957–1961 ja pormestari 1961–1965. Lappeenrannan kaupunginjohtajana hän toimi 1965–1992. Kölhillä oli runsaasti yhteiskunnallisia ja liike-elämän luottamustoimia. Kaupunkineuvoksen arvonimi hänelle myönnettiin 1994 ja samana vuonna hänestä tuli Lappeenrannan teknillisen korkeakoulun kunniatohtori.[1] Kölhi vaikutti osaltaan merkittävästi korkeakoulun sijoittumiseen Lappeenrantaan. Hänen kaupunginjohtajan toimikaudellaan Lappeenrantaan liitettiin Lauritsala, Lappee ja Nuijamaa.[2]

Lähteet

  1. ↑ a b Irja Hämäläinen, Risto Rantala, Hannakatri Hollmén (toim.): Kuka kukin on 1994, s. 453-454. Helsinki: Otava, 1994. ISBN 951-1-12833-7
  2. ↑ a b Kaupunginjohtaja luotsasi vuosia Lappeenrantaa. HS, 2.6.2002. Viitattu 3.5.2018