Alla olevassa artikkelissa analysoidaan Jarmo Pellikka:n merkitystä nykyisessä kontekstissa. Jarmo Pellikka on ollut tutkimuksen ja mielenkiinnon kohteena eri aloilla, niin historiassa, tieteessä, tekniikassa kuin taiteessa. Ajan myötä Jarmo Pellikka:llä on ollut ratkaiseva rooli yhteiskunnan kehityksessä, ja se on vaikuttanut merkittävästi ihmisten vuorovaikutukseen, ajatteluun ja toimintaan. Yksityiskohtaisen analyysin avulla pyrimme käsittelemään Jarmo Pellikka:n merkitystä eri alueilla, sen vaikutuksia jokapäiväiseen elämään ja sen merkitystä nykymaailmassa.
Jarmo Antero Pellikka (4. tammikuuta 1939 Kymi – 27. joulukuuta 2005 Mäntyharju) oli suomalainen työmarkkinajärjestöjohtaja.[1][2][3]
Jarmo Pellikan vanhemmat olivat metallimies Martti Viktor Pellikka ja Anni Ester Hyyryläinen. Hän pääsi ylioppilaaksi 1958 ja valmistui Helsingin yliopistosta valtiotieteen kandidaatiksi 1962.[2]
Pellikka oli Liiketyönantajain keskusliiton LTK:n palveluksessa vuodesta 1963 lähtien. Pellikka oli järjestössä tilastoasiain hoitajana 1963–1966, asiamiehenä 1966–1970, apulaisjohtajana 1970–1973 ja johtajana 1973–1977. Hän oli Liiketyönantajien keskusliiton ja sen seuraajan Palvelutyönantajien toimitusjohtajana 1977–1998. Pellikka jäi eläkkeelle 1998 ja hän muutti sitten asumaan Mäntyharjulle.[1][4][2]
Pellikka oli Talousneuvoston jäsenenä vuodesta 1977 alkaen. Hän oli Mäntyharjun kunnanvaltuusotn ja kunnanhallituksen jäsenenä vuodesta 2000 alkaen.[2]
Jarmo Pellikka oli naimisissa vuodesta 1959 ylioppilasmerkonomi Raili Annikki Putkosen kanssa.[2]