Jatvingit

Tässä artikkelissa aiomme käsitellä Jatvingit-aihetta analyyttisestä ja kriittisestä näkökulmasta, jotta voimme luoda rakentavaa keskustelua tästä aiheesta, joka on niin tärkeä nykyään. Perehdymme sen eri puoliin, tutkimme sen vaikutuksia yhteiskuntaan, sen historiallisia vaikutuksia ja sen heijastuksia tulevaisuuteen. Yksityiskohtaisen ja tarkan analyysin avulla pyrimme tarjoamaan kattavan ja tasapainoisen näkemyksen Jatvingit:stä, tavoitteenamme rikastaa tietoa ja rohkaista syvään pohdiskelemaan tätä erittäin tärkeää aihetta.

Venäläinen näkemys itäisen Keski-Euroopan heimoista 600- ja 700-luvuilla (venäjäksi). Jatvingit mainitaan violetin alueen eteläosassa (ятвяги).

Jatvingit[1] eli jatvjagit[1] (valkoven. яцвя́гі, jatsvjahi, liett. jotvingiai, sūduviai, dainuviai, poleksėnai, puol. jaćwingowie, jaćwięgowie, latv. jātvingi, ven. Ятвя́ги, jatvjagi, muin.-ven. jatvezj) olivat nykyisen Valko-Venäjän Hrodnan alueen länsiosassa, Liettuan eteläosissa sekä Puolan Lublinin ja Podalskien voivodikunnan alueilla asunut balttilainen pääheimo. Heitä pidetään kolmen itäslaavilaisten heimon ohella yhtenä valkovenäläisten kantaheimoista.[2][3] Heimon tärkeimmät asuinalueet sijoittuivat Hrodnan lähiseudulle, sekä Läntisen Bugjoen varsille aiempien Lomzan ja Lublinin läänien alueella. [1]

Jatvingit mainitaan usein venäläisissä aikakirjoissa ja taistelivat 900-luvulta lähtien milloin venäläisten ja milloin puolalaisten kanssa. 1200-luvun lopussa historialliset maininnat vähenevät. [1]

On arveltu, että jatvingit ovat ehkä kutsuneet itseään nimellä dainava (deinova, denova; valkoven. дайнава, дайнова). Sekä Valko-Venäjän Hrodnan alueella että Liettuan puolella on nykyäänkin useita kyliä, joiden nimi on Dainava (ven. Дайнава) tai Dainova ven. Дайнова).[4] Vielä 1800-luvulla joidenkin kylien asukkaat puhuvat omituisena pidettyä, vanhanaikaista liettuan kieltä. [1]

Lähteet

  1. ↑ a b c d e Jatvingit (Ensimmäisen suomenkielisen tietosanakirjan sivujen verkkoversio osana Project Runebergiä) Tietosanakirja, osa 3. 1909-1922. Tietosanakirja-Osakeyhtiö (Otava ja WSOY). Viitattu 17.11.2013.
  2. ↑ Leppänen, I.: Historia ennen neuvostoaikaa, s. 31-57. (Artikkeli teoksessa Luukkanen A. (toim.), 2009: Tuntematon Valko-Venäjä) Helsinki: Edita Prima Oy, 2009. ISBN 978-951-37-5445-7
  3. ↑ Andrew Wilson: Belarus: the last European dictatorship, s. 18-32 (Kpl 2: Litva) ja 33-47 (Kpl 3: Ruthenia). (Mainintoja jatvingeistä mm. sivuilla 20, 24, 28,) London: Yale University Press, 2011. ISBN 978-0-300-13435-3 (englanniksi)
  4. ↑ Respublika Belarus Atlas Avtomobilnyh Dorog 1:200 000. sivuilla 44-45 näkyy rajan molemmin puolin muutaman kymmenen kilometrin etäisyydellä LT-BY-rajasta useita kyliä nimellä Dainava tai Dainova. Minsk: RUP Belkartografija ja Gosudarstvennyi komitet po imuštšestvu Respubliki Belarus, 2011. ISBN 978-985-508-104-4 (venäjäksi), osin (englanniksi)

Aiheesta muualla