Jean-Baptiste Bourguignon d'Anville

Nykymaailmassa Jean-Baptiste Bourguignon d'Anville on aihe, joka on saavuttanut suurta merkitystä ja joka on kiinnittänyt kaikenikäisten ja -kulttuuristen ihmisten huomion. Johtuipa sen vaikutuksesta yhteiskuntaan tai jokapäiväiseen elämään, Jean-Baptiste Bourguignon d'Anville:stä on tullut kiinnostava kohde niille, jotka haluavat ymmärtää paremmin ympäröivää maailmaa. Kun perehdymme tähän artikkeliin, tutkimme Jean-Baptiste Bourguignon d'Anville:n eri puolia ja keskustelemme sen merkityksestä eri alueilla. Historiallisesta merkityksestään tämän päivän vaikutuksiin Jean-Baptiste Bourguignon d'Anville on edelleen keskustelun ja keskustelun aihe, joka ansaitsee huomiomme ja pohdiskelumme.

Jean-Baptiste Bourguignon d'Anville
Henkilötiedot
Syntynyt11. heinäkuuta 1697
Pariisi
Kuollut28. tammikuuta 1782 (84 vuotta)
Pariisi
Koulutus ja ura
Oppilaat Jean-Denis Barbié du Bocage
Tutkimusalue Maantiede

Jean-Baptiste Bourguignon d'Anville (11. heinäkuuta 1697 Pariisi – 28. tammikuuta 1782 Pariisi) oli ranskalainen maantieteilijä ja kartografi. Häntä on kutsuttu ehkä 1700-luvun suurimmaksi maantieteilijäksi.[1][2]

Elämä ja ura

D'Anvillen aloitti maantieteellisen tutkimuksen lapsena. Myöhemmin hänen ystävyyssuhteensa antikvariaatti Abbé Longueruen kanssa auttoi suuresti hänen opintojaan. Hänen ensimmäinen vakavasti otettava karttansa, antiikin Kreikan kartta, julkaistiin hänen ollessaan 15-vuotias, ja 22-vuotiaana hänet nimitettiin yhdeksi kuninkaan maantieteilijöistä, ja hän alkoi herättää Ranskan hallinnon huomiota. D'Anvillen tutkimukset kattoivat kaikki maantieteen aihealueet. Hän ei tutkinut ainoastaan antiikin ja nykyajan historioitsijoita ja tutkimusmatkailijoita, vaan myös runoilijoita ja filosofeja. Yksi hänen tavoitteistaan oli kriittisesti uudistaa maantiedettä lopettamalla vanhojen karttojen sokea kopiointi, arvioimalla uudelleen yleisesti hyväksyttyjen paikkojen sijainnit tarkastelemalla kaikkia kuvailuun liittyviä auktoriteetteja ja jättämällä kartografiasta pois kaikki nimet, joiden tueksi ei ole riittävästi todisteita. Laajat alueet, jotka ennen olivat olleet maiden ja kaupunkien peitossa, olivat siten D'Anvillen kartoissa tyhjiä.[1][2]

d'Anvillen kartta Afrique vuodelta 1749.

D'Anvillea työllisti aluksi tutkimusmatkailijoiden, kuten Marchais'n, Charlevoix'n, Labat'n ja Duhalden, saavutusten havainnollistaminen kartoilla. Viimeksi mainitun kirjailijan Kiinan historiikkia varten hänet palkattiin tekemään atlas, joka julkaistiin erikseen Haagissa vuonna 1737 (Atlas général). Vuosina 1735 ja 1736 hän julkaisi kaksi tutkielmaa maapallon muodosta. D'Anvillen vuonna 1743 laatima Italian kartta osoitti ensimmäisenä lukuisat virheet maan kartoituksessa, ja kartan yhteydessä oli ensimmäistä kertaa arvokas muistio, jossa esitettiin yksityiskohtaisesti kartan lähteet. Myöhempinä vuosinaan d'Anville kartoitti uudelleen kaikki antiikin sivilisaatioiden tärkeimmät maat (erityisesti Egyptin) ja julkaisi työn pohjalta teokset Mémoire et abrégé de géographie ancienne et générale (1768) ja États formés en Europe après la chute de l'empire romain en occident (1771). Vuonna 1754 hänestä tuli Académie des Inscriptions et Belles Lettres -akatemian jäsen ja vuonna 1775 hän sai Académie des Sciencesin ainoan maantieteelle varatun paikan, ja samana vuonna hänet nimitettiin kuninkaan johtavaksi maantieteilijäksi. Hänen viimeinen työnsä oli karttojen ja maantieteellisen aineiston kokoelman järjestäminen, joka on nykyään Ranskan kansalliskirjastossa. D'Anville julkaisi elinaikanaan 78 teosta ja 211 karttaa.[1][2]

Lähteet

  1. ↑ a b c Anville, Jean-Baptiste Bourguignon d' Encyclopædia Britannica. 1911. Viitattu 17.12.2022.
  2. ↑ a b c Jean-Baptiste Bourguignon d'Anville Nordisk familjebok. 1904. Viitattu 17.12.2022.

Aiheesta muualla