Tässä artikkelissa tutkimme yksityiskohtaisesti aihetta Jean-François Millet, joka on äärimmäisen tärkeä tänään. Kautta historian Jean-François Millet on ollut keskeinen kiinnostuksen kohde ja keskustelu, joka on vaikuttanut yhteiskunnan, politiikan, kulttuurin ja tieteen eri aloihin. Tutkimme sen alkuperää, sen kehitystä ajan myötä ja sen vaikutusta nykymaailmaan. Kattavan analyysin avulla löydämme Jean-François Millet:tä ympäröivät monet puolet ja näkökulmat sekä sen vaikutukset tulevaisuuteen. Tämän artikkelin tarkoituksena on tarjota kattava ja rikastuttava näkemys Jean-François Millet:stä, jotta lukija voi ymmärtää sen tärkeyden ja olla tietoinen tähän aiheeseen liittyvistä viimeisimmistä edistysaskeleista ja keskusteluista.
Jean-François Millet | |
---|---|
![]() |
|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 4. lokakuuta 1814 |
Kuollut | 20. tammikuuta 1875 (60 vuotta) |
Taiteilija | |
Taidesuuntaus | realismi (taidesuuntaus) |
Kuuluisimpia töitä |
Tähkänpoimijat, 1857 Iltakellot, 1859 |
|
Jean-François Millet (4. lokakuuta 1814 Gruchy – 20. tammikuuta 1875 Barbizon) oli merkittävä ranskalainen realismia edustava taidemaalari. Hänet tunnetaan erityisesti talonpoikaisaiheisista maalauksistaan.[1] Hänen kuuluisimpia teoksiaan ovat Barbizonilaisuuden perikuvana pidetty Tähkänpoimijat sekä Iltakellot.
Millet syntyi Gruchyn kylässä Gréville-Haguessa, Normandiassa. Hän työskenteli ensin maatilalla, mutta opiskeli taidetta Cherbourgissa ja muutti Pariisiin vuonna 1837. Kun Pariisin salonki hylkäsi hänen työnsä, Millet palasi Cherbourgiin 1840 ja alkoi maalata muotokuvia.[1]
Hän vetäytyi Barbizoniin vuonna 1849 maalaamaan usein runollisia talonpoikaisaiheita. Tähkänpoimijat aiheutti skandaalin vuonna 1857 Pariisin salongissa realistisella kuvauksellaan talonpoikien työn kovuudesta.[2] Aihevalintojensa takia Milletin väitettiin olevan sosialisti.[1]
Milletin tuotanto on vaikuttanut myöhempiin taiteilijoihin kuten Vincent van Goghiin, Claude Monet’hen ja Camille Pissarroon. Millet kuoli 1875 Barbizonissa.