Nykymaailmassa Jean Sibelius -kapellimestarikilpailu on aihe, joka on saanut suuren merkityksen eri alueilla. Toimialasta, ammatista tai henkilökohtaisista kiinnostuksen kohteista riippumatta Jean Sibelius -kapellimestarikilpailu on kiinnittänyt laajan yleisön huomion. Tämän artikkelin tarkoituksena on tutkia täysin Jean Sibelius -kapellimestarikilpailu:n vaikutusta elämäämme ja yhteiskuntaamme yleensä. Kattavan analyysin ja asiaankuuluvien tietojen esittämisen avulla se on tarkoitettu antamaan yksityiskohtainen näkemys tästä aiheesta, jotta lukijat ymmärtävät paremmin sen merkityksen ja seuraukset nykymaailmassa.
Kansainvälinen Jean Sibelius -kapellimestarikilpailu järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 1995 Sibeliuksen satakolmekymmentävuotisjuhlavuoden kunniaksi ja Sibelius-Seura järjestää sen viiden vuoden välein Helsingissä. Kilpailu on avoin kaikkien kansallisuuksien kapellimestareille, jotka kilpailuvuonna täyttävät korkeintaan 35 vuotta. Vuodeksi 2010 suunniteltua kilpailua ei pidetty. Kilpailu tuo voittajille maineen ja rahapalkinnon lisäksi konsertointimahdollisuuksia.
Kilpailua edeltää videonauhakarsinta, johon esimerkiksi vuonna 2005 tuli 198 hakemusta. Itse kilpailut ovat nelivaiheiset ja niihin kutsutaan noin 20 osanottajaa. Tuomariston puheenjohtajana kaikissa kilpailuissa on toiminut Esa-Pekka Salonen.
Toistaiseksi viimeisessä, 11.–15. syyskuuta 2005 Helsingin Finlandia-talossa järjestetyssä kilpailussa nostatti kohua tuomariston päätös jättää varsinaiset palkinnot kokonaan jakamatta. Sytykkeenä oli Helsingin Sanomissa kilpailujen aikana julkaistu säveltäjä Jouni Kaipaisen mielipidekirjoitus, jossa hän kyseenalaisti ylipäätään musiikkikilpailujen ja erityisesti Sibelius-kapellimestarikilpailun merkityksen ja piti niitä "nurinkurisena" ilmiönä. Ratkaisua pidettiin yleisesti loukkauksena paitsi osallistujia, myös kilpailulle kaiken tukensa antaneita Radion sinfoniaorkesteria ja Helsingin kaupunginorkesteria kohtaan. Hannu-Ilari Lampilan mukaan kilpailusta jäi huijauksen jälkimaku, ja Esa-Pekka Salosen katsottiin saaneen tapauksen vuoksi imagoonsa kolhun. Jan Söderblom pääsi finaaliin ensimmäisenä suomalaisena kilpailun historiassa.[1]
I palkinto 15 000 €, ei jaettu
II palkinto 12 000 €, ei jaettu
III palkinto 10 000 €, ei jaettu
Kannustuspalkinto 7 500 € Andreas Tselikas, Kreikka
Finaaliin osallistumispalkinto 1 500 € Jan Söderblom, Suomi
Finaaliin osallistumispalkinto 1 500 € Shuntaro Sato, Japani
Yleisradion erikoispalkinto Uljas Pulkkiksen tilausteoksen Trial parhaalle esittäjälle 1 000 € Jani Telaranta, Suomi
I palkinto 15 000 dollaria Olari Elts, Viro
II palkinto 12 000 dollaria Yasuo Shinozaki, Japani
III palkinto 10 000 dollaria Stefan Solyom, Ruotsi
I palkinto 15 000 dollaria, ei jaettu
II palkinto 12 000 dollaria Hirofumi Kurita, Japani
III palkinto (ex aequo) 7 500 dollaria Jurjen Hempel, Alankomaat, 7 500 dollaria Dorian Wilson, Yhdysvallat
Erikoispalkinto lupaavalle lahjakkuudelle 10 000 dollaria Michael Christie, Yhdysvallat