Jeanne d’Arc (vuoden 1962 elokuva)-aluetta kohtaan on aina ollut jatkuvaa ja kasvavaa kiinnostusta. Jeanne d’Arc (vuoden 1962 elokuva) on kiinnittänyt akateemikkojen, asiantuntijoiden ja harrastajien huomion riippumatta siitä, onko se historiassa, sen vaikutus nyky-yhteiskuntaan tai jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin. Vuosien varrella siitä on keskusteltu ja analysoitu yksityiskohtaisesti, pyritty ymmärtämään paremmin sen merkitystä ja roolia maailmassa. Tässä artikkelissa tutkimme Jeanne d’Arc (vuoden 1962 elokuva):n eri puolia ja näkökulmia, tarkastelemme sen kehitystä ajan mittaan ja sen vaikutuksia nykyään. Lisäksi käymme läpi viimeisimmän aiheen tutkimuksen ja pyrimme valaisemaan Jeanne d’Arc (vuoden 1962 elokuva):n alalla tapahtuvia uusia trendejä ja edistysaskeleita.
Jeanne d'Arc | |
---|---|
Procès de Jeanne d'Arc | |
![]() |
|
Ohjaaja | Robert Bresson |
Käsikirjoittaja | Robert Bresson |
Tuottaja | Agnès Delahaie |
Kuvaaja | Léonce-Henri Burel |
Leikkaaja | Germaine Artus |
Pääosat |
Florence Delay, Jean-Claude Fourneau |
Valmistustiedot | |
Valmistusmaa | Ranska |
Tuotantoyhtiö | Agnes Delahaie Productions |
Ensi-ilta | 1962 |
Kesto | 65 min. |
Alkuperäiskieli | ranska/englanti |
Aiheesta muualla | |
IMDb | |
Elonet | |
AllMovie | |
|
Jeanne d'Arc (Procès de Jeanne d'Arc) on Robert Bressonin ohjaama ranskalainen elokuva, joka perustuu Jeanne d'Arcin oikeudenkäynneistä säilyneisiin pöytäkirjoihin. Pääosassa Jeanne d'Arcina esiintyy Florence Delay.
Bresson halusi tehdä Jeanne d'Arcista uuden version, vaikka tarina oli kuvattu jo useita kertoja aikaisemmin. Bresson perusti oman versionsa tiukasti historiallisiin dokumentteihin Jeanne d'Arcin oikeudenkäynnistä ja 25 vuotta myöhemmin pidetystä puhdistusoikeudenkäynnistä.[1] Vaikka jokainen vuorosana oli todellinen, Bresson ei kuitenkaan ollut tapojensa mukaan kiinnostunut historiallisesta totuudesta.[2] Hän välttikin elokuvan liittämistä mihinkään tiettyyn historialliseen aikaan, sillä esimerkiksi puvustus oli joltain epämääräiseltä ajalta ja pappien vaatteet nykyaikaisia.[1] Bressonin elokuva ei piirrä Jeanne d'Arcista perinteistä pyhimys- tai marttyyrikuvaa, vaan se kuvaa Jeannen tavallisena maalaistyttönä, jota hänen uskonsa ajaa eteenpäin.[3]
Ranskan tunnetuimman pyhimyksen ja kansallissankarin kuvaaminen askeettisesti herätti myös keskustelua. Bresson ajautui esimerkiksi kuvaajansa Léonce-Henri Burelin kanssa erimielisyyksiin Jeannen kuvaamisesta. Riitojen vuoksi Jeanne d'Arc jäi viimeiseksi elokuvaksi, jonka Burel kuvasi Bressonille.[4]