Nykyään Jim Corbettin kansallispuisto on erittäin tärkeä aihe nyky-yhteiskunnassa. Sen vaikutus ulottuu jokapäiväisen elämän eri osa-alueille politiikasta teknologiaan, kulttuuriin ja talouteen. Tämä artikkeli perehtyy Jim Corbettin kansallispuisto:n maailmaan ja tutkii sen monia puolia ja vaikutuksia jokapäiväiseen elämäämme. Yksityiskohtaisen analyysin avulla pyrimme valaisemaan eri näkökohtia, jotka tekevät Jim Corbettin kansallispuisto:stä tärkeän aiheen, jota kannattaa tutkia nykyään. Jim Corbettin kansallispuisto on ilmiö, joka ansaitsee syvällisen tarkastelun, niin ihmisten elämään kuin globaaliin ympäristöönkin.
Sijainti | |
---|---|
Pinta-ala |
1 288,0 km2 |
Tyyppi | |
---|---|
Perustettu | |
Kävijämäärä |
500 000 () |
Jim Corbettin kansallispuisto on kansallispuisto Uttarakhandin osavaltiossa Intiassa. Kansallispuisto perustettiin vuonna 1936, ja sen pinta-ala on 520,8 neliökilometriä.[1] Puisto nimettiin Jim Corbettin mukaan, joka oli englantilainen metsästäjä, luonnonsuojelija, kirjailija ja luonnontieteilijä. Corbettilla oli suuri vaikutus kansallispuistoa perustettaessa. Kansallispuistossa asustaa muun muassa tiikereitä, leopardeja, huulikarhuja, villisikoja, sakaaleja ja hyeenoja. Alueella kulkevassa Ramgangajoessa elää karpin sukuista mahseer-kalaa, taimenta ja kaksi krokotiililajia. Kansallispuistossa asuu myös haikaroita, punaviidakkokanoja ja mustafrankoliineja. Alueella kasvaa intianmerantipuuta.[2]