Joenperä on aihe, joka on viime aikoina herättänyt suurta kiinnostusta ja keskustelua. Tämä asia on monella näkökulmalla kiinnittänyt yhteiskunnan eri sektoreiden huomion alan asiantuntijoista tavallisiin sen vaikutusten ymmärtämisestä kiinnostuneisiin ihmisiin. Ajan myötä Joenperä asettuu keskeiseksi pisteeksi ajankohtaisissa keskusteluissa, mikä herättää pohdintoja ja analyyseja eri näkökulmista. Tässä artikkelissa pyritään perehtymään Joenperä:n eri puoliin, tutkimaan sen vaikutuksia ja tarjoamaan täydellisen yleiskatsauksen tästä aiheesta.
Joenperä[1] (ven. Крако́лье, Krakolje, vatjaksi Jõgõperä, inkeroiseksi Joemperä) on kylä Leningradin alueen Laukaansuun kunnassa Venäjällä. Kylän läpi kulkee joki, joka laskee Luutitsajokeen Liivakylän kohdalla. Joenperässä on koulu sekä ortodoksinen ja luterilainen kirkko. Kylä on Liivakylän ja Luutsan ohella yksi kolmesta kylästä, jossa vielä puhutaan vatjaa. Joenperän koulussa on alettu opettaa vatjaa osana kielen elvyttämispyrkimyksiä.
Ensimmäinen maininta kylästä on vuodelta 1684, jolloin siitä käytettiin nimitystä Krokolia. Vuonna 1848 kylässä asui 300 asukasta ja 1900-luvun alussa siellä oli noin 50 taloa. Kylä oli jakaantunut inkeroisten asuttamaan länsiosaan, joka oli kuulunut Joenperän kartanolle. Tätä aluetta kutsuttiin nimellä hervaлta eli "herran valta". Vatjalaiset asuttivat kylän itäpuolta, joka taas oli keisarillisen hovin maata. Tätä aluetta kutsuttiin nimellä kuninka vaлta eli "kuninkaan valta".[2]