Johan Hahnsson
Nykymaailmassa Johan Hahnsson on saavuttanut ennennäkemättömän merkityksen jokapäiväisen elämän eri osa-alueilla. Johan Hahnsson:n läsnäolo globaalilla näyttämöllä on kiistaton sen vaikutuksesta politiikkaan ja teknologiaan. Tässä artikkelissa tutkimme eri ulottuvuuksia, joissa Johan Hahnsson ilmenee, analysoimalla sen kehitystä ajan mittaan ja sen vaikutusta moderniin yhteiskuntaan. Tämän analyysin avulla pystymme ymmärtämään paremmin Johan Hahnsson:n tärkeyden ja sen roolin nykymaailman muokkaamisessa.
Johan Adrian Hahnsson (4. maaliskuuta 1834 Rauma – 20. huhtikuuta 1888 Hämeenlinna) oli suomalainen kielentutkija.[1]
Hahnssonin vanhemmat olivat raatimies Josef Hahnsson ja Katarina Sofia Rosenlew ja puoliso vuodesta 1864 ensimmäinen suomenkielinen naiskirjailija Theodolinda Hahnsson, o.s. Limón (1838–1919). Johan Hahnsson valmistui filosofian kandidaatiksi vuonna 1860 ja toimi sitten opettajana Vaasassa ja Kokkolassa ja vuodesta 1871 Hämeenlinnassa. Jouduttuaan lakkautuspalkalle vuonna 1878 hän keskittyi sanakirjatyöhön. Jo aiemmin, vuosien 1866 ja 1872 aikana, hän oli painattanut Suomi-kirjaan Eurajoen, Lapin, Rauman, Pyhämaan, Laitilan ja Uudenkirkon murteiden muoto-oppia koskevan tutkimuksen. Vuonna 1884 hän ryhtyi itse julkaisemaan Ruotsalais-suomalaista sanakirjaa, josta sai kuitenkin valmiiksi ennen kuolemaansa vain kaksi vihkoa. Aukusti Kallio ja Heikki Paasonen jatkoivat Hahnssonin aloittamaa työtä.[1]
Lähteet
| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
| Henkilöt | |
