Johan Ismael Tamsén
Tämä artikkeli käsittelee aihetta Johan Ismael Tamsén, joka on ollut kiinnostuksen ja keskustelun aiheena eri alueilla ja yhteyksissä aikojen saatossa. Johan Ismael Tamsén on ollut useiden asiantuntijoiden tutkimuksen kohteena ja se on herättänyt laajan yleisön kiinnostuksen. Tämän kirjoituksen aikana analysoidaan erilaisia näkökulmia ja lähestymistapoja Johan Ismael Tamsén:een, tavoitteena tarjota kattava ja kattava näkemys tästä aiheesta. Samoin tutkitaan Johan Ismael Tamsén:n vaikutuksia ja seurauksia eri aloilla sekä sen merkitystä nykyään.
Johan Ismaël Tamsén (8. toukokuuta 1837 Tampere – 5. joulukuuta 1898 Pori) oli suomalainen opettaja ja päätoimittaja.[1]
Tamsénin äiti oli Johanna Rosengren, jonka aviomies, satulaseppä Fredrik Tamsén, oli kuollut jo 1833.[2] Hän pääsi ylioppilaaksi Porvoon lukiosta 1860 ja valmistui Helsingin yliopistosta filosofian kandidaatiksi 1865, opettajakandidaatiksi 1866 ja filosofian maisteriksi 1869.[1]
Tamsén toimi Porin yläalkeiskoulussa ja ruotsalaisessa lyseossa latinan kielen kollegana 1878–1893 jääden sitten lakkautuspalkalle. Hän oli myös koulun vt. rehtorina ja toimi lisäksi säästöpankin johtajana ja painoasiamiehenä Porissa. Tamsén oli Satakunta-lehden (Satakunnan Kansa-lehden edeltäjä) ensimmäinen päätoimittaja 1873–1879.[1]
Teoksia
- Muutama sana maamme metsä- ja vesilintujen suuresta hyödystä. Palander, Pori 1873, 2. painos 1887
Lähteet
- ↑ a b c Johan Ismael Tamsén. Ylioppilasmatrikkeli 1853–1899. Helsingin yliopiston verkkojulkaisu.
- ↑ Tampereen tuomiokirkkoseurakunta rippikirja 1832-1838 (AP I Aa:7) Sivu 69 N:o 19.
