Johannes Blenner

Nykymaailmassa Johannes Blenner:stä on tullut erittäin kiinnostava ja tärkeä aihe. Ajan mittaan Johannes Blenner on vaikuttanut merkittävästi yhteiskunnan, kulttuurin, politiikan ja talouden eri osa-alueisiin. Perustamisestaan ​​lähtien Johannes Blenner on ollut perustavanlaatuinen rooli ihmisten jokapäiväisessä elämässä ja se on herättänyt keskustelua, keskustelua ja syvällisiä pohdiskeluja eri alueilla. Tässä artikkelissa tutkimme edelleen Johannes Blenner:n vaikutusta ja merkitystä tutkimalla sen monia puolia ja sen vaikutusta nykymaailmaan.

Johannes Blenner
Johannes Blenner Unitaksen peliasussa.
Johannes Blenner Unitaksen peliasussa.
Henkilötiedot
Syntynyt23. heinäkuuta 1879
Kööpenhamina
Kuollut21. syyskuuta 1936 (57 vuotta)
Helsinki
Ammatti liikemies, urheiluvaikuttaja
Puoliso Lilly Kajanus-Blenner

Johannes Blenner (23. heinäkuuta 1879 Kööpenhamina – 21. syyskuuta 1936 Helsinki[1]) oli tanskalaissyntyinen liikemies, laivanvarustaja ja jalkapallovaikuttaja, joka asui Suomessa vuodesta 1904 lähtien. Brenner omisti Tuusulassa toimineen Jokelan Tiilitehtaan vuosina 1917–1933. Häntä pidetään alan merkittävänä kehittäjänä, jonka aloitteesta perustettiin 1920-luvulla Suomen Tiiliteollisuusliitto sekä tiilitehtaiden yhteinen myyntiorganisaatio.[2] Suomalaisessa jalkapalloilussa Blenner oli lajin alkuvuosien merkittävimpiä hahmoja, joka oli mukana seurajoukkuetoiminnassa sekä vaikutti myös vuonna 1907 perustetussa Suomen Palloliitossa.[3]

Blennerin puoliso oli säveltäjä Robert Kajanuksen tytär Lilly Kajanus-Blenner, joka tunnetaan muusikkona ja musiikinopettajana.[4] Blenner kuoli lyhyen sairauden jälkeen Helsingissä vuonna 1936. Hänet on haudattu Hietaniemen hautausmaalle.[5]

Liikemiesura

Vuonna 1907 Suomen kansalaisuuden saanut Blenner osti Tuusulassa sijainneen Jokelan tiilitehtaan Arthur Wilhelm Grönqvistiltä keväällä 1917. Samalla Blennerin pariskunnan omistukseen tuli myös Jokelan kartano.[6] Heidän aikanaan se tunnettiin arvovieraistaan ja illanvietoistaan,[4] esimerkiksi vuonna 1926 Robert Kajanuksen 70-vuotispäiviä vietettäessä, toi juhlajuna vieraita Jokelan asemalle. Joukossa olivat muun muassa Jean Sibelius sekä presidentti K. J. Ståhlberg.[7] Kartanolla oli Lilly Kajanus-Blennerin kautta tiiviit yhteydet Tuusulanjärven taiteilijayhteisöön ja siitä kehittyi Johannes Blennerin aikakaudella yksi Keski-Uudenmaan kulttuurikeskuksista.[8]

Blennerin muut liiketoimet liittyivät aluksi arvopaperivälitykseen, mutta myöhemmin hän ryhtyi myös laivanvarustajaksi, rakennuttaen Kone & Silta Oy:llä Suomen suurimpia rahtilaivoja. 1920-luvulla Blenner opiskeli tiiliteollisuutta Ruotsissa sekä Tanskassa ja hänen aloitteestaan perustettiin samalla vuosikymmenellä myös Suomen Tiiliteollisuusliitto ry. 1930-luvun lama vei kuitenkin Jokelan tiilitehtaan konkurssiin ja Blenner ryhtyi pyörittämään kartanonsa navettaan perustamaansa pesulaa. Tiilitehdas puolestaan siirtyi aluksi Helsingin Osuuspankin hallintaan ja myöhemmin insinööri Arthur E. Nikanderin omistukseen.[6]

Jalkapallovaikuttajana

Johannes Blenner oli syntymämaassaan harrastanut eri urheilulajeja jo lapsesta pitäen. Parhaiten hän menestyi pyöräilyssä, jossa Blenner siirtyi jopa ammattilaistalliin vuonna 1899. Vuotta aikaisemmin hän oli asunut Lontoossa ja pelannut siellä jalkapalloa Tottenham Trach -nimisessä joukkueessa. Ennen Suomeen saapumistaan vuonna 1904 Blenner oli ehtinyt asumaan ja pelaamaan jalkapalloa vielä Saksassa, Skotlannissa, Ruotsissa ja Venäjällä. Helsinkiin muutettuaan Blenner oli mukana Sportklubben Unitaksen toiminnassa, hän oli muun muassa seuran jalkapallojaoston puheenjohtaja. Syyskuussa 1906 Blenner järjesti ensimmäisen Suomessa pelatun virallisen kansainvälisen jalkapallo-ottelun, kun Unitas kohtasi Kaisaniemen kentällä pietarilaisen St. Petersburg Amateur-Sportvereinin. Hänen suhteillaan maahan saatiin jo varhaisessa vaiheessa myös ulkomaisia huippujoukkueita, kuten syksyllä 1909 Suomessa vieraillut tanskalainen Akademisk Boldklub.[3]

Pelaajana Blenner tunnettiin kovaotteisena puolustajana ja lisäksi hän toimi erotuomarina.[3] Lokakuussa 1908 Blenner tuomitsi kaikkien aikojen ensimmäisen SM-finaalin, jossa kohtasivat Unitas ja Polyteknikkojen Urheiluseura. Hän vihelsi ottelun siitä huolimatta, että kuului itse toisen joukkueen taustavoimiin.[9] Blenner tunnettiin myös tuomarina omintakeisesta tyylistään, hänen tuomionsa ja muut ratkaisunsa herättivät usein kritiikkiä ja jopa liitolle tehtyjä vastalauseita. Oman seuransa Unitaksen lisäksi Blenner toimi aktiivisesti myös vuonna 1907 perustetun Suomen Palloliiton hyväksi. Hän auttoi ulkomailta saamallaan kokemuksella liittoa sen vaikeina alkuvuosina ja teki lukuisia aloitteita muun muassa olosuhteiden parantamiseksi. Yksi hänen ehdotuksistaan oli esimerkiksi lääkelaukun saaminen pakolliseksi jokaiseen otteluun.[3]

Lähteet

  1. ↑ Johannes Blennerin kuolinilmoitus. Helsingin Sanomat, 23.9.1936, s. 1. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 29.3.2018.
  2. ↑ Oy Jokelan Tiilitehdas Ab 1874-1960 (Arkistoitu – Internet Archive) Elinkeinoelämän keskusarkisto ELKA. Viitattu 11.6.2015.
  3. ↑ a b c d JUHLASARJA: Johannes Blenner 26.1.2007. Suomen Palloliitto. Arkistoitu 11.6.2015. Viitattu 11.6.2015.
  4. ↑ a b HARPPUKONSERTIT Jokelan tiilitehdasperinne ry. Viitattu 11.6.2015.
  5. ↑ Johtaja Johannes Blennerin ruumiinsiunaus. Helsingin Sanomat, 28.9.1936, s. 1. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 29.3.2018.
  6. ↑ a b JOHANNES BLENNER Tiilitehdasperinne. Viitattu 11.6.2015.
  7. ↑ Jokelan kartano Virtuaali-Tuusula. Viitattu 11.6.2015.
  8. ↑ Jokela ja tiiliteollisuus Tuusulan kunta. Viitattu 11.6.2015.
  9. ↑ Wallén, Göran: En sekellång kärlekssaga, teoksessa Rakas jalkapallo. Sata vuotta suomalaista jalkapalloa, s. 354. Teos-kustannus, 2007. ISBN 978-951-851-068-3.