Nykymaailmassa Johannes Capistranolainen on aihe, josta on tullut yhä tärkeämpi ja joka on kiinnittänyt laajan yhteiskunnan huomion. Ilmestymisestään lähtien Johannes Capistranolainen on herättänyt keskusteluja, kiistoja ja ristiriitaisia mielipiteitä, motivoinut asiantuntijoita ja kiinnostuneita syventämään opintojaan ja ymmärrystään. Tässä artikkelissa tutkimme Johannes Capistranolainen:een liittyviä eri ulottuvuuksia ja näkökohtia, analysoimme sen vaikutuksia eri aloilla ja sektoreilla sekä sen vaikutuksia yksilötasolla ja kollektiivisella tasolla. Poikkitieteellisellä lähestymistavalla lähestymme Johannes Capistranolainen:tä eri näkökulmista ja tarjoamme kattavan ja päivitetyn näkemyksen tästä tänään niin paljon kiinnostusta herättäneestä aiheesta.
Pyhä Johannes Capistranolainen | |
---|---|
![]() Pyhä Johannes Capistranolainen |
|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 1386[1] Capistrano, Italia[1] |
Kuollut | 23. lokakuuta 1456[1] Villach, Unkari[1] |
Ammatti | pappi[1] |
|
Pyhä Johannes Capistranolainen (1386 Capistrano, Italia – 23. lokakuuta 1456 Villach, Unkari) oli pyhimys, pappi ja fransiskaani.[1] Hän opiskeli lakia Perugian yliopistossa, toimi lakimiehenä Napolin hoveissa ja Napolin kuningas Ladislas asetti hänet Perugian kuvernööriksi.[2] Sota alkoi Perugian ja Malestian välillä ja Johannes yritti välittää rauhan mutta joutui sotavankeuteen jonka aikana hän päätti vaihtaa kutsumusta.[1][3] Hän oli mennyt naimisiin ennen sotaa mutta avioliittoa ei oltu viety loppuun ja se mitätöitiin minkä jälkeen hän liittyi fransiskaaneihin.[1] Pappisvihkimyksensä jälkeen hän kulki saarnaten Italiassa, Saksassa, Bohemiassa, Itävallassa, Unkarissa, Puolassa ja Venäjällä.[2] Hän saarnasi ristiretkeä ja johti sitä turkkilaisia vastaan ja kuoli voittoisan taistelun jälkeen Unkarissa.[2] Paavi Innocentius X julisti hänet autuaaksi 19. joulukuuta 1650 ja paavi Aleksanteri VIII julisti hänet pyhimykseksi 16. lokakuuta 1690.[1] Hän eli seuraavien 8 paavien hallintokausien aikana: Urbanus VI (1378-1389), Bonifacius IX (1389-1404), Innocentius VII (1404-1406),, Gregorius XII (1406-1415), Martinus V (1417-1431), Eugenius IV (1431-1447), Nikolaus V (1447-1455) ja Callistus III (1455-1458).[4] Hän on kappalaisten, sotilaskappalaisten, lakimiesten ja tuomarien suojeluspyhimys.[5] Johanneksen muistopäivää on vietetty 23. lokakuuta ja aikaisemmin 28. maaliskuuta.[1]
Miestä on muistettu roomalaiskatolisessa messussa seuraavanlaisella latinankielisellä kollehtarukouksella:[6]
»Deus, qui per beátum Ioánnem fidéles tuos in virtúte sanctíssimi nóminis Iesu de Crucis inimícis triumpháre fecísti: præsta, quǽsumus; ut, spirituálium hóstium, eius intercessióne, superátis insídiis, corónam iustítiæ a te accípere mereámur.»