Nykymaailmassa Johannes Ulvichius on aihe, joka on kiinnittänyt miljoonien ihmisten huomion ympäri maailmaa. Alkuperäistään sen vaikutuksiin nyky-yhteiskuntaan Johannes Ulvichius on ollut tutkimuksen, keskustelun ja kiistan kohteena. Vuosien varrella se on osoittanut merkityksensä eri aloilla politiikasta populaarikulttuuriin. Tässä artikkelissa tutkimme Johannes Ulvichius:n eri puolia analysoimalla sen kehitystä ajan mittaan ja sen vaikutusta nykypäivän yhteiskuntaan. Ensimmäisistä ilmenemismuodoistaan nykyisiin seurauksiinsa Johannes Ulvichius on edelleen tutkijoiden, tutkijoiden ja suuren yleisön kiinnostava aihe.
Johannes Ulvichius (noin 1600 Viipuri – 1652 Tukholma) oli suomalainen Inkerinmaalla ja Ruotsissa vaikuttanut pappi ja runoilija.[1]
Ulvichiuksen isä Jon (Joen) Eriksson Ulvik toimi Viipurin linnan varus- ja kangasmestarina. Hän kävi kouluja Viipurissa, Turussa ja vuosina 1614–1616 Gävlessä. Tämän jälkeen Ulvichius opiskeli vuodesta 1616 alkaen Uppsalan yliopistossa ja teki myös opintomatkan Helmstedtiin 1618.[1]
Ulvichius toimi vuodesta 1621 alkaen Venäjältä vallatun Ivangorodin ruotsalaisen seurakunnan luterilaisena kirkkoherrana ja vuodesta 1627 Inkerinmaan rovastina vuoteen 1642 saakka jolloin hän erosi virasta. Tämän jälkeen hän asettui asumaan Turun seudulle, luultavasti Paraisille. Vuoden 1646 tienoilla Ulvichius muutti Tukholmaan jossa hän myös kuoli.[1]
Ulvichius kirjoitti 1617 Uppsalassa julkaistun runon Gävlen ylistys. Myöhemmin hän kirjoitti latinankielisen ylistysrunon Carmen panegyricum 1640-luvulla rakennetun Mietoisten kappelikirkon kunniaksi sekä alttarirunon kirkolle. Gregorius Hallenius kopioi 1730-luvulla nämä runot paperitauluilta Mynämäen historiaansa ja runot säilyivät näin muistissa vaikka paperitaulut myöhemmin hävisivätkin. Ulvichius kirjoitti myös ruotsinkielisen ylistysrunon Ähreskrift kappelikirkon rakennuttajalle Inkerinmaan maaherrana toimineelle Henrik Flemingille, tämä runo painettiin Turussa 1647. [1]