John Byrom

Tässä artikkelissa perehdymme John Byrom:n kiehtovaan maailmaan ja tutkimme sen alkuperää, kehitystä ja merkitystä nykyään. Ensimmäisistä maininnoistaan ​​vaikutuksiinsa moderniin yhteiskuntaan John Byrom on vuosien varrella kiinnittänyt monien ihmisten huomion ja kiinnostuksen. Tarkastellaan yksityiskohtaisen ja kattavan analyysin kautta erilaisia ​​John Byrom:een liittyviä näkökohtia, mukaan lukien sen historiallinen merkitys, vaikutus populaarikulttuuriin ja rooli jokapäiväisessä elämässä. Kriittisellä ja oivaltavalla tarkastelulla huomaamme, kuinka John Byrom on jättänyt pysyvän jäljen useilla aloilla ja on edelleen kiinnostava ja keskustelunaihe tänään. Valmistaudu lähtemään tutkimusmatkalle ja oppimaan John Byrom:stä!

John Byrom nuorena

John Byrom (29. helmikuuta 1692 Manchester – 26. syyskuuta 1763)[1] oli englantilainen runoilija ja pikakirjoitusjärjestelmän kehittäjä. Hän on sanoittanut tunnetun englantilaisen joululaulun Christians awake, salute the happy morn.[2] Byromin pikakirjoitusjärjestelmä oli merkittävä askel pikakirjoitusjärjestelmien kehityksessä.[3]

Elämä ja ura

John Byrom syntyi Manchesterissa vuonna 1692. Hän kävi ensin kauppakoulua Lontoossa ja siirtyi myöhemmin opiskelemaan Trinity Collegeen Cambridgeen. Siellä hän alkoi myös kirjoittaa runoja ja tutustui pikakirjoitukseen. Suoritettuaan tutkintonsa Byrom opiskeli vielä Ranskassa lääketiedettä.[4]

Englantiin palattuaan Byrom opetti pikakirjoitusta Manchesterissa, Lontoossa ja Cambridgessa. Hänet valittiin Royal Societyn jäseneksi vuonna 1724.[5]

Pikakirjoitus

Katso myös: Byromin järjestelmä

Byrom kiinnostui opiskeluaikanaan pikakirjoituksesta, mutta oltuaan tyytymätön tuolloin käytössä olleeseen pikakirjoitusjärjestelmään hän kehitti oman järjestelmän. Hän opetti omaa järjestelmäänsä vuodesta 1720 lähtien ja perusti vuonna 1726 pikakirjoitusyhdistyksen, ensimmäisenä maailmassa.[6]

Byromin järjestelmää pidetään ensimmäisenä ns. uusgeometrisena pikakirjoitusjärjestelmänä. Siinä merkit on suunniteltu siten, että ne voidaan liittää helposti toisiinsa ja yksittäiset sanat voidaan kirjoittaa kynää välillä nostamatta. Järjestelmä julkaistiin kirjana vasta vuonna 1767, neljä vuotta Byromin kuoleman jälkeen, nimellä The Universal English Shorthand.[7]

Runot

Byronin ensimmäinen julkaistu runo oli Colin and Phoebe, joka julkaistiin The Spectator -lehdessä vuonna 1714. Runokokoelma Miscellaneous poems julkaistiin postuumisti vuonna 1773.[8]

Lähteet

  • Butler, E. H.: The Story of British Shorthand. Lontoo: Sir Isaac Pitman & Sons, Ltd., 1951.
  • Melin, Olof Werling: Stenografiens historia. (1. osa) Tukholma: Nordiska Bokhandeln, 1927.
  • Stephen, Leslie (toim.): Dictionary of National Biography, s. 129–132. (Vol. VIII) Lontoo: Smith, Elder & co, 1886.

Viitteet

  1. ↑ Stephen, s. 129, 131. 1600-luvulla Englannissa uusi vuosi alkoi vasta maaliskuussa, joten syntymävuodeksi on joissakin lähteissä merkitty vanhemman käytännön mukainen 1691 tai yhdistelmä 1691/2.
  2. ↑ Butler, s. 44
  3. ↑ Melin, s. 127–128
  4. ↑ Stephen, s. 129–130. Butler, s. 45
  5. ↑ Butler, s. 44–47
  6. ↑ Melin, s. 120–121
  7. ↑ Melin, s. 122–127
  8. ↑ Stephen, s. 130–131