Nykymaailmassa Jon Michelet:llä on keskeinen rooli yhteiskunnassa. Sen merkitys kattaa useita näkökohtia sen vaikutuksista talouteen sen vaikutuksesta populaarikulttuuriin. Kautta historian Jon Michelet on ollut tutkimuksen ja keskustelun aiheena, ja se on luonut lukemattomia mielipiteitä ja teorioita, jotka pyrkivät ymmärtämään sen todellista merkitystä. Tässä artikkelissa perehdymme Jon Michelet:n kiehtovaan maailmaan tutkimalla sen eri puolia ja sen merkitystä jokapäiväisessä elämässä. Opimme sen vaikutuksista ihmisten elämään sekä sen rooliin nykymaailman muokkaajana. Liity kanssamme tälle matkalle löytääksesi kaikki mitä Jon Michelet tarjoaa.
Jon Michelet | |
---|---|
![]() Jon Michelet 2011. |
|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 14. heinäkuuta 1944 Moss, Østfold, Norja |
Kuollut | 14. huhtikuuta 2018 (73 vuotta) |
Kansalaisuus | norjalainen |
Ammatti | kirjailija |
Kirjailija | |
Äidinkieli | norja |
Tuotannon kieli | norja |
Palkinnot | |
Brage-palkinto 2004 |
|
Aiheesta muualla | |
jonmichelet.com | |
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta |
|
|
Jon Michelet (14. heinäkuuta 1944 Moss, Østfold, Norja – 14. huhtikuuta 2018 Oslo)[1] oli norjalainen kirjailija ja toimittaja.
Micheletin vanhemmat olivat taidemaalari Johan Fredrik Michelet (1905–1984) ja Emma Fredy Thorne (1910–1972). Hän oli vuodesta 1976 naimisissa litografi Toril Brekken kanssa.[1] Micheletin tytär on kirjailija ja toimittaja Marte Michelet.[2]
Michelet oli 1970-luvun puolivälistä alkaen aktiivinen yhteiskunnallinen keskustelija ja kirjoittanut runsaasti rikos- ja jännityskirjoja. Hän suoritti perämiehen tutkinnon ja opiskeli sen jälkeen journalistiikkaa. Hän astui tromsøläisen Nordlysin palvelukseen. Osloon muutettuaan hän työskenteli Oktober-kustantamossa ja kirjoitti kolumnia Klassekampeniin, jonka toimittajakin hän oli 1997–2002, ja sinä aikana hän pyrki kehittämään siitä koko vasemmiston avoimen äänitorven. Hän osallistui politiikkaan käytännössä Østfoldissa, jossa hän oli 1987–1995 valtuustossa valittuna Rød Valgalliansenista.[1]
Micheletin esikoisteos, poliittinen rikosromaani Den drukner ei som henges ska ilmestyi 1975. Dekkarisankari Wilhelm Thygesen esiintyi siinä ensimmäisen kerran.[1] Samana vuonna hän julkaisi vakoiluromaanin Mellom barken og veden, jonka alaotsikko on “En roman om supermaktspionasje i Norge” ('Romaani suurvaltavakoilusta Norjassa'). Hänen ensimmäinen suuri menestyksensä oli jännityskirja Orions belte, jonka pohjalta on tehty 1985 myös elokuva Orionin vyöhyke. Teos Jernkorset (1976) nostatti oikeusjutun, jossa hän sai tuomion. Hän vetää siinä rajalinjoja vanhan ja uuden natsismin välille.[1]
Tunnetuimpia hänen teoksistaan on Thygesen-sarja, jonka päähenkilö ja antisankari on poliisi Vilhelm Thygesen. Sarjan ensimmäinen romaani on Hvit som snø (1980), josta Michelet sai Riverton-palkinnon, kuten myös romaanista Den frosne kvinnen. Hän matkusteli paljon, mikä sitten kuvastui hänen teoksistaan. Hän asui 1980-luvun alussa muutamia vuosia Sambiassa, mikä on taustana hänen nuortenkirjalleen Afrikka-pamaus (1989). Hän osallistui aktiivisesti julkiseen keskusteluun pelkäämättä lausua mielipiteitään ja oli mukana television keskusteluohjelmissa.[1] Thygesen-romaaneista on tehty televisiosarja, jossa pääosaa näyttelee Reidar Sørensen[3].
Michelet oli kuollessaan viimeistelemässä kuudetta osaa magnum opuksestaan En sjøens helt, josta hänet oli jo palkittu usealla palkinnolla. Sarja, joka kertoo merenkävijöiden kohtalosta toisen maailmansodan aikana, on ollut valtava menestys. Teoksista tehdään televisiosarjaa.[3]
Kirjailijaksi ryhtymisen taustoista hän sanoi haastattelussa:[1]
»Lähdin merille 18-vuotiaana, ja äitini halusi, että kirjoittaisin sieltä kotiin pitkiä kirjeitä. Siinä opin runoilemaan. 18-vuotias merimies ei voi kirjoittaa kotiin kaikesta.»