Josef Wilhelm Wallander

Nykymaailmassa Josef Wilhelm Wallander:stä on tullut erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe laajalle yhteiskunnalle. Josef Wilhelm Wallander on aihe, joka herättää edelleen keskustelua ja analyyseja useilla eri aloilla joko ihmisten jokapäiväiseen elämään, maailmantalouteen tai roolistaan ​​teknologian kehityksessä johtuen. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Josef Wilhelm Wallander:n eri puolia ja näkökulmia tavoitteenamme tarjota kattava ja päivitetty näkemys tästä nykyään niin tärkeästä aiheesta.

Kirkkoveneitä Leksandissa, 1860.

Josef Vilhelm Wallander (1821–1888) oli ruotsalainen taidemaalari. Hän opiskeli Tukholmassa taideakatemiassa ja harjoitti ensin historiamaalausta mutta siirtyi sitten laatumaalaukseen. Hän oleskeli 1856–1862 Düsseldorfissa, Ranskassa ja Italiassa ja oli 1867–1886 Ruotsin taideakatemian professorina. Hänen monet laatumaalauksensa kuvaavat Ruotsin kansanelämää: markkinoita, häitä, talkoita ynnä muuta düsseldorfilaiseen tyyliin. Muutamien maalaustensa aiheet hän on saanut C. M. Bellmanin lauluista. Jossain mielessä historiallista maalausta ovat sellaiset teokset kuin Jesuiitat ja Kristuksen kuva (1862) ja Juutalaisvaino (1885).[1]

Wallanderin veljenpoika oli taidemaalari, keraamikko Alf Wallander.[2]

Lähteet

  1. ↑ Wallander 1., Josef Vilhelm Tietosanakirja. Osa 10, palsta 518. Tietosanakirja-osakeyhtiö 1919
  2. ↑ Wallander 2., Alf Tietosanakirja. Osa 10, palsta 518. Tietosanakirja-osakeyhtiö 1919

Aiheesta muualla