Tässä artikkelissa tutkimme Jotta (SI-järjestelmä):n kiehtovaa maailmaa ja käsittelemme sen tärkeimpiä ja mielenkiintoisimpia puolia. Analysoimme perusteellisesti Jotta (SI-järjestelmä):n ympärillä olevia eri näkökulmia sen vaikutuksesta nykyiseen yhteiskuntaan sen historialliseen alkuperään. Monitieteisen lähestymistavan avulla tutkimme tämän aiheen ympärillä olevia erilaisia näkökulmia ja tarjoamme lukijoillemme laajan ja rikastuttavan näkökulman. Lisäksi esittelemme tapaustutkimuksia ja kokemuksia, jotka havainnollistavat Jotta (SI-järjestelmä):n merkitystä ja merkitystä nykyaikaisessa kontekstissa. Valmistaudu lähtemään löytö- ja tiedonmatkalle Jotta (SI-järjestelmä):stä!
Jotta (tunnus Y) on SI-järjestelmän kerrannaisyksikön etuliite, joka tarkoittaa kvadriljoonakertaista (1024).[1] Esimerkiksi jottametri (Ym) on kvadriljoona metriä.
Jotta otettiin käyttöön vuonna 1991. Sana on peräisin kreikan kielen sanasta ὀκτώ (októ), joka tarkoittaa kahdeksaa – jotan kerroin on yhtä suuri kuin 10008.
12 grammaa kohti hiili-12:ta, hiilen isotooppia, on noin 6,022×1023 atomia tai 0,6 jotta-atomia.
| 1 000n | 10n | Nimi | Symboli | Alkaen vuodesta | Lukuarvo sanoin | Numeroin |
|---|---|---|---|---|---|---|
| 1 00010 | 1030 | kvetta | Q | 2022 | kvintiljoona | 1 000 000 000 000 000 000 000 000 000 000 |
| 1 0009 | 1027 | ronna | R | 2022 | tuhat kvadriljoonaa | 1 000 000 000 000 000 000 000 000 000 |
| 1 0008 | 1024 | jotta | Y | 1991 | kvadriljoona | 1 000 000 000 000 000 000 000 000 |
| 1 0007 | 1021 | tsetta | Z | 1991 | tuhat triljoonaa | 1 000 000 000 000 000 000 000 |
| 1 0006 | 1018 | eksa | E | 1975 | triljoona | 1 000 000 000 000 000 000 |
| 1 0005 | 1015 | peta | P | 1975 | tuhat biljoonaa | 1 000 000 000 000 000 |
| 1 0004 | 1012 | tera | T | 1960 | biljoona | 1 000 000 000 000 |
| 1 0003 | 109 | giga | G | 1960 | miljardi | 1 000 000 000 |
| 1 0002 | 106 | mega | M | 1960 | miljoona | 1 000 000 |
| 1 0001 | 103 | kilo | k | 1795 | tuhat | 1 000 |
| 1 0002/3 | 102 | hehto | h | 1795 | sata | 100 |
| 1 0001/3 | 101 | deka | da | 1795 | kymmenen | 10 |
| 1 0000 | 100 | (Ei ole) | (Ei ole) | − | yksi | 1 |
| 1 000−1/3 | 10−1 | desi | d | 1795 | kymmenesosa | 0,1 |
| 1 000−2/3 | 10−2 | sentti | c | 1795 | sadasosa | 0,01 |
| 1 000−1 | 10−3 | milli | m | 1795 | tuhannesosa | 0,001 |
| 1 000−2 | 10−6 | mikro | µ | 1960 | miljoonasosa | 0,000 001 |
| 1 000−3 | 10−9 | nano | n | 1960 | miljardisosa | 0,000 000 001 |
| 1 000−4 | 10−12 | piko | p | 1960 | biljoonasosa | 0,000 000 000 001 |
| 1 000−5 | 10−15 | femto | f | 1964 | tuhannesbiljoonasosa | 0,000 000 000 000 001 |
| 1 000−6 | 10−18 | atto | a | 1964 | triljoonasosa | 0,000 000 000 000 000 001 |
| 1 000−7 | 10−21 | tsepto | z | 1991 | tuhannestriljoonasosa | 0,000 000 000 000 000 000 001 |
| 1 000−8 | 10−24 | jokto | y | 1991 | kvadriljoonasosa | 0,000 000 000 000 000 000 000 001 |
| 1 000−9 | 10−27 | ronto | r | 2022 | tuhanneskvadriljoonasosa | 0,000 000 000 000 000 000 000 000 001 |
| 1 000−10 | 10−30 | kvekto | q | 2022 | kvintiljoonasosa | 0,000 000 000 000 000 000 000 000 000 001 |
| Huomautukset: 1. Vuosi 1795 ilmoittaa ajankohdan, jolloin metrijärjestelmä otettiin käyttöön. Muut vuosiluvut eivät tarkoita välttämättä vuotta, jolloin kerrannaisyksikköä käytettiin ensimmäisen kerran. Vuosi ilmoittaa sen vuoden, jolloin CGPM hyväksyi sen käytön. 2. CGPM tunnusti jo vuonna 1948 mikronin käytön, mutta päätös kumottiin 1967–1968. (ks. BIPM—Resolution 7 of the 13th CGPM (englanniksi)) | ||||||