Nykymaailmassa Juan Meléndez Valdés:stä on tullut erittäin tärkeä ja keskustelunaihe eri alueilla. Juan Meléndez Valdés:n merkitys on kasvanut viime vuosina, mikä on herättänyt kiinnostusta eri alojen asiantuntijoissa ja ammattilaisissa. Kun Juan Meléndez Valdés saa jatkuvasti huomiota, on ratkaisevan tärkeää ymmärtää sen vaikutus yhteiskuntaan ja tutkia sen mahdollisia vaikutuksia maailmanlaajuisesti. Tässä artikkelissa perehdymme Juan Meléndez Valdés:n merkitykseen ja tärkeyteen, analysoimme sen merkitystä eri yhteyksissä ja tarjoamme laajan näkemyksen sen vaikutuksesta nykyään.
Juan Meléndez Valdés | |
---|---|
![]() Juan Meléndez Valdés |
|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 1754 |
Kuollut | 1817 (62–63 vuotta) |
Ammatti | runoilija |
Kirjailija | |
Salanimi | Batilo [1] |
Äidinkieli | espanja |
Tuotannon kieli | espanja |
![]() Nimikirjoitus |
|
Aiheesta muualla | |
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta |
|
|
Juan Meléndez Valdés (1754–1817) oli espanjalainen runoilija. Opiskellessaan Salamancassa lakitiedettä hän liittyi ryhmään nuoria runoilijoita, joiden tavoitteena oli vapauttaa espanjalainen runous ranskalaisista kahleista kansalliselle pohjalle. Akatemia palkitsi 1780 hänen Batilo-nimisen ekloginsa, ja Javellanosin avulla hän sai Salamancassa professorin viran. Ministeristönsä aikana Javellanos hankki hänelle hallinnollisen viran, jonka Meléndez Valdés menetti ministeristön kaatuessa. Ranskalaisten tultua maahan hän liittyi uuteen hallitukseen, joutui siksi vainon kohteeksi ja vältti vaivoin kuoleman. Kun ranskalaiset oli karkotettu, Meléndez Valdés pakeni Ranskaan, ja hän kuoli Montpellierissä.[2]
Meléndez Valdésin aitolyyriset runot (1785 alkaen) olivat käänteentekeviä. Hän on kuitenkin suurempi tyylitaidoltaan kuin omaperäiseltä inspiraatioltaan. Kansalaisena heikkoluonteinen runoilija vapautti espanjalaisen runouden ranskalaisten kaavojen pitkäaikaisesta kahleista. Hän sai siitä kunnianimen "restaurador del Parnaso".[2]