Juhani Koskinen

Nykymaailmassa Juhani Koskinen:stä on tullut erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe laajalle yhteiskunnalle. Sekä henkilökohtaisella että ammatillisella tasolla Juhani Koskinen on herättänyt lukuisia keskusteluja sen vaikutuksista ja seurauksista. Alkuperäistään nykypäivään Juhani Koskinen on vaikuttanut merkittävästi siihen, miten ymmärrämme ympäröivän maailman. Vuosien varrella Juhani Koskinen on kehittynyt ja sopeutunut ympäristön muutoksiin ja haasteisiin osoittaen kykynsä pysyä relevanttina ja ajankohtaisena jatkuvasti muuttuvassa maailmassa. Tässä artikkelissa tutkimme yksityiskohtaisesti Juhani Koskinen:n monia puolia ja ulottuvuuksia analysoimalla sen vaikutusta elämän eri alueilla ja sen roolia nykyisyyden ja tulevaisuuden muokkaamisessa.

Tämä artikkeli kertoo suomentajasta. Samannimisestä virkamiehestä katso artikkelia Juhani Koskinen (kaupunginjohtaja).

Yrjö Juhani Koskinen (15. huhtikuuta 1942 Turku – 16. marraskuuta 1990 Helsinki[1]) oli kirjallisuuden suomentaja. Hän sai Mikael Agricola -palkinnon vuonna 1977 Robert Penn Warrenin romaanin Kaikki kuninkaan miehet suomennoksesta.[2]

Koskinen suomensi erityisesti yhdysvaltalaista ja pohjoismaista kaunokirjallisuutta, muun muassa Ray Bradburya (Fahrenheit 451), Elmore Leonardia ja Knut Faldbakkenia. Nykykaunokirjallisuuden suomentajana hänen sanottiin tavoittaneen taitavasti tyylin vivahteet.[3]

Lähteet

  1. ↑ Suomentaja Juhani Koskinen. (Muistokirjoitus.) Helsingin Sanomat, 2.12.1990. Artikkelin maksullinen verkkoversio.. Viitattu 13.2.2018.
  2. ↑ Mikael Agricola / Palkitut. Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto. Viitattu 13.2.2018.
  3. ↑ Facta 2001, osa 9, p. 66. WSOY 1981.