Jukka Siikavire

Tämä artikkeli käsittelee aihetta Jukka Siikavire, josta on tullut yhä tärkeämpi nyky-yhteiskunnassa. Eri näkökulmista ja yhteyksistä Jukka Siikavire on noussut johtajien, tutkijoiden, tutkijoiden ja suuren yleisön kiinnostavaksi kohteeksi. Kautta historian Jukka Siikavire on ollut keskustelun ja keskustelun aiheena, ruokkien keskusteluja ja kysymyksiä, jotka ovat johtaneet merkittäviin edistysaskeliin eri alueilla. Tässä mielessä on olennaista kaivaa syvemmälle Jukka Siikavire:n analyysiin, kun otetaan huomioon sen nykyinen vaikutus ja mahdolliset tulevaisuuden vaikutukset, joita sen avulla voimme nähdä. Näin ollen tämän artikkelin tarkoituksena on tarjota kattava ja päivitetty näkemys Jukka Siikavire:stä, jonka tarkoituksena on edistää tämän nyky-yhteiskunnassa niin tärkeän aiheen ymmärtämistä ja pohdintaa.

Jukka Tapani Siikavire[1] (s. 7. toukokuuta 1951 Tampere[2]) on suomalainen säveltäjä, sanoittaja, laulaja ja muusikko. Hänen sävellyksiään ovat muun muassa laulut ”Unihiekkaa”, ”Hengaillaan” ja ”Liehuva liekinvarsi”.[3]

Elämä ja ura

Siikavire asui lapsuutensa Tampereen Pispalassa ja Kalevassa. Hän sai ensimmäisen kitaransa 7–8-vuotiaana ja alkoi pian tehdä omia kappaleita. 1960-luvun puolessavälissä hän perusti Leo Airaksisen ja Aila Halmisen kanssa folk-lauluyhtyeen Sirut, joka teki kaksi singleä. Siikavire alkoi myös opiskella laulua Tampereen musiikkiopistossa ja jatkoi opintojaan Tampereen konservatoriossa.[3]

1960-luvun lopulla Siikavire sai roolin Tampereen popteatterin Hair-produktiosta, josta tuli suuri menestys lukuisine vierailuesityksineen. Vuosien 1970–1971 vaihteessa syntyi Woodoo-yhtye, jossa Siikavire lauloi sekä soitti kitaraa ja huilua. Yhtyeen muut jäsenet olivat Esa Rosvall (lyömäsoittimet), Pentti Ilmonen (saksofoni) ja Alarik Repo (basso), myöhemmin rumpali Ippe Kätkä, kitaristi Patti Karlsson, basisti Make Lindfors ja laulusolisti Raija Alenius.[4] Vuonna 1973 Siikavire sai säveltäjä-muusikon työn Ahaa Teatterista, jossa hän työskenteli kahdeksan vuotta.[3][5]

Yhteistyö Erkki Mäkisen kanssa

Siikavire alkoi 1970-luvulla työskennellä näytelmäkirjailija Erkki Mäkisen kanssa, josta syntyivät muun muassa kappaleet ”Neidonryöstö” (1976) ja ”Liehuva liekinvarsi” Suomen Euroviisukarsintoihin. Erkki Mäkisen tekstiin Siikavire teki myös laulun ”Nouse lentoon kyyhky”, jonka hän itse esitti 1978 Suomen Interviisukarsinnoissa. Suomen edustajana vuoden 1979 Sopotin laulufestivaaleihin osallistunut ”Tuulessa soitto sousi” oli Siikavireen ja Mäkisen tekemä ja Ritva Oksasen esittämä kansanlaulumainen kappale.[6] Jussi Tuomisen kanssa puolestaan syntyivät ”Tuhanteen aamuun” (1983) ja ”Hengaillaan” (1984).

Ylen TV2:lle tuotettua musiikkia

Vuonna 1972 Siikavire sävelsi musiikin TV2:n Nukkumatti-animaatioon, joka soi Pikku Kakkosessa 32 vuotta. ”Unihiekkaa”-laulun on levyttänyt ainakin neljä eri artistia. Tästä alkoi Siikavireen yli kolme vuosikymmentä kestänyt ura televisiomusiikin säveltäjänä, jonka aikana on syntynyt musiikki kymmeniin tv-elokuviin, tv-näytelmiin ja draamasarjoihin, useimmat näistä TV2:n tuotantoa.[3]

Vuonna 1986 Siikavire sävelsi musiikin Pikku Kakkosen Varokaa heikkoa jäätä ‑animaatioon, jota esitetään tänäkin päivänä. Vuonna 1996 Siikavire sävelsi musiikin uudestaan, sillä alkuperäinen ääniraita oli kulunut useista esityskerroista.

Siikavireen viimeinen levytys laulajana on Lauri Viidan laulumailla vuodelta 1982. Levyn laulut sisältyivät myös TV 2: n ohjelmaan Iso mies – Lauri Viidan laulumailla.[7] Vuoden 1984 jälkeen hän ei ole esiintynyt julkisesti muusikkona vaan on keskittynyt teatteri- ja televisiosäveltämiseen. Siikavire sai 1985 Tampereen kaupungin luovan säveltaiteen palkinnon.[3]

Siikavire sävelsi musiikin viimeiseen Tonttu Toljanterin joulukalenteriin Tonttu Toljanteri tonttujen tonttuna vuonna 2013.

Siikavireelle myönnettiin taiteilijaeläke vuonna 2014.[8]

Keisarin valssi

Musikaali Keisarin valssi sai ensi-iltansa 2008 Oulun kaupunginteatterissa. Alkuperäinen suunnitelma oli käyttää siihen Mika Waltarin romaania Tanssi yli hautojen, mutta perikunta ei antanut lupaa. Aineistoa löytyi kuitenkin runsaasti muutenkin, ja teos syntyi yhteistyössö Jorma Kairimon kanssa. Musikaali kertoo Ulla Möllersvärdin ja Aleksanteri I:n tarinan.[3]

Diskografia

Albumit

  • Siikavire (1978)
  • Lauri Viidan laulumailla (1982), cd-painos (2011)
  • Act One – Musiikkia näytelmistä Kuninkaan sinetti ja Kellopeliappelsiini (1992)

Lähteet

  1. ↑ Säveltäjä Jukka Tapani Siikavire Äänitearkisto. Arkistoitu 22.8.2016. Viitattu 22.5.2012.
  2. ↑ Musikaalit eivät lennä syliin. Helsingin Sanomat, 5.5.2001. Hakutulos HS:n arkistosta. Viitattu 8.3.2010.
  3. ↑ a b c d e f Martti Heikkilä: Kuukauden tekijä. Lauluntekijästä tv-draaman ja musikaalien säveltäjäksi Selvis-lehti 3/2008. Säveltäjät ja Sanoittajat Elvis ry. Viitattu 8.3.2010.
  4. ↑ Waldemar Wallenius: Woodoo, Musa 4/1972 s. 18–21. Viitattu 9.1.2014.
  5. ↑ Tapio Korjus: Raija, Woodoon uusi jäsen. Musa, 5/1972, s. 37, 40.
  6. ↑ Tuulessa soitto sousi. Ylen Elävä arkisto. Viitattu 30.4.2014.
  7. ↑ radio.tv. Helsingin Sanomat, 16.11.1982.
  8. ↑ He saivat taiteilijaeläkkeet - katso lista! 30.6.2014. Ilta-Sanomat. Arkistoitu 8.12.2015. Viitattu 30.6.2014.