Julius Wellhausen

Nykymaailmassa Julius Wellhausen on aihe, josta on tullut yhä tärkeämpi. Sekä akateemisissa ympäristöissä että jokapäiväisessä elämässä Julius Wellhausen:stä on tullut monenlaisia ​​ihmisiä kiinnostava aihe. Julius Wellhausen on herättänyt jatkuvaa keskustelua yhteiskunnan vaikutuksista sen vaikutuksiin kulttuuriin ja talouteen, ja se on synnyttänyt suuren määrän tutkimusta ja analyyseja. Tässä artikkelissa tutkimme Julius Wellhausen:n eri puolia ja sen vaikutuksia elämän eri osa-alueisiin nykyään. Analysoimme sen alkuperästä sen nykyiseen vaikutukseen tavoitteenaan tarjota täydellinen ja yksityiskohtainen yleiskatsaus tästä aiheesta, joka on niin tärkeä nykyään.

Julius Wellhausen (1844–1928)

Julius Wellhausen (17. maaliskuuta 1844 Hameln – 7. tammikuuta 1928 Göttingen) oli saksalainen orientalisti ja raamatuntutkija. Hän toimi teologian professorina Greifswaldin yliopistossa, itämaisten kielten professorina Hallen yliopistossa sekä heprean kielen professorina Marburgin ja Göttingen yliopistoissa.[1] Wellhausen on kirjoittanut teoksia, jotka käsittelevät mm. Israelin historiaa, Uutta testamenttia ja Arabian niemimaata.[2]

Wellhausen tutki Raamatun tekstien alkuperää. Hänet tunnetaankin yhtenä nelilähdeteorian kehittäjistä. Wellhausenin mukaan juutalaisten toora eli kristittyjen Raamatun viisi Mooseksen kirjaa koostuu neljästä alun perin erillisestä lähteestä, joista käytetään nimityksiä Jahvisti (J), Elohisti (E), Deuteronomium (D) ja Pappiskirja (P). Wellhausen ei ollut ensimmäinen, joka käytti jakoa neljään itsenäiseen lähteeseen, mutta hän osoitti, että niiden oikea kirjoitusjärjestys oli ”JEDP”[2] Wellhausenin kronologian mukaisesta nelilähdeteoriasta tuli tämän jälkeen Mooseksen kirjojen alkuperästä noin sadaksi vuodeksi yleisesti hyväksytty tieteellinen teoria. Vasta 1970-luvun lopulla tieteellinen konsensus alkoi murtua, ja rinnalle kehitettiin muitakin teorioita.[3]

Merkittäviä teoksia

  • Geschichte Israels in zwei Bänden (1878)
  • Prolegomena zur Geschichte Israels (1883)
  • Die Komposition des Hexateuchs und der historischen Bücher des Alten Testaments (1885)
  • Israelitische und jüdische Geschichte (1894)
  • Skizzen und Vorarbeiten (1884—99)

Lähteet

  1. ↑ Nordisk familjebok, kirja 31. Ural – Vertex:, s. 1082. (Hakusana Wellhousen, Julius) Stockholm: Nordisk familjeboks förlags aktiebolag, 1921. Project Runeberg. (ruotsiksi)
  2. ↑ a b Fred L. Horton: A Basic Vocabulary of Biblical Studies For Beginning Students: A Work in Progress (hakusanat : Julius Wellhausen, Documentary Hypothesis) Wake Forest University. Arkistoitu 4.3.2016. Viitattu 28.8.2015. (englanniksi)
  3. ↑ Matthias Millard: Genesis (Luku 4.2.2. Die Urkundenhypothese als Forschungskonsens von 1876-1976) WiBiLex, bibelwissenschaft.de. 2006. Deutsche Bibelgesellschaft. (saksaksi)