Jumalanrauha

Nykymaailmassa Jumalanrauha:stä on tullut erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe monenlaisia ​​ihmisiä kohtaan. Olipa kyse terveydestä, tekniikasta, politiikasta tai mistä tahansa muusta jokapäiväisen elämän osa-alueesta, Jumalanrauha on osoittautunut ratkaisevaksi tekijäksi, joka vaikuttaa päätöksiimme ja hyvinvointiimme. Ymmärtääksemme paremmin Jumalanrauha:n tärkeyttä on välttämätöntä analysoida sen eri puolia ja tutkia, miten se vaikuttaa elämämme eri osa-alueisiin. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Jumalanrauha:n tärkeyttä ja kuinka sen vaikutus ulottuu modernin yhteiskuntamme eri osa-alueille.

Jumalanrauha on eri maissa ja eri uskonnoissa esiintynyt tapa keskeyttää vihollisuudet väliaikaisesti tai osittain uskonnollisista syistä. Länsimaissa jumalanrauhalla (lat. pax Dei) tarkoitetaan tavallisesti katolisen kirkon keskiajalla antamia sodankäyntikieltoja. Niillä pyrittiin suojaamaan sodankäynniltä aseeton väestö eli kirkonmiehet, pyhiinvaeltajat, talonpojat, naiset ynnä muut väestönosat. Tapa syntyi Ranskassa 1000-luvulla. Seuraavalla vuosisadalla pyrittiin kaikkia kristillisiä alueita koskevaan yleiseen jumalanrauhaan eli Jumalan aselepoon (treuga Dei). Se kesti keskiviikkoillasta maanantaiaamuun ja käsitti myöhemmin vielä tietyt kirkolliset juhla-ajat eli adventin-, joulun- ja paastonajan. Jumalanrauhalla ei ollut suurta käytännön merkitystä ja sen syrjäytti yleinen maanrauha.[1][2]

Lähteet

  1. ↑ Otavan iso tietosanakirja, Otava 1960–1965.
  2. ↑ Uusi tietosanakirja, Tietosanakirja oy 1960–1966.
Rauhat

rauhanrikos · hautarauha · joulurauha · julkisrauha · jumalanrauha · kirkkorauha · kotirauha · kuninkaanrauha · käräjärauha · maanrauha · markkinarauha · naisrauha · tierauha · uskonrauha · koulurauha