Nykymaailmassa Junilistan on saavuttanut erityistä merkitystä yhteiskunnan eri alueilla. Olipa kyse politiikasta, taloudesta, tekniikasta, kulttuurista tai jokapäiväisestä elämästä, Junilistan:stä on tullut toistuva ja vaikuttava keskustelunaihe. Sen vaikutukset ja vaikutukset ovat synnyttäneet keskusteluja, analyyseja ja tutkimusta, jotka pyrkivät ymmärtämään sen merkitystä ja laajuutta. Eri näkökulmista Junilistan on vaikuttanut päätöksentekoon ja siihen, miten ihmiset ovat vuorovaikutuksessa keskenään. Tässä artikkelissa tutkimme Junilistan:n vaikutuksia ja sitä, miten se on muokannut nykyistä todellisuutemme.
Junilistan | |
---|---|
Perustettu | 11. huhtikuuta 2004 |
Puheenjohtaja | Jörgen Appelgren |
Ideologia | |
Värit | oranssi |
Kansainväliset jäsenyydet | – Itsenäisyys/demokratia-ryhmä (2004–2009) |
Kotisivu |
www |
Junilistan on ruotsalainen euroskeptinen puolue.
Sen perustivat entinen sosiaalidemokraatti, metsätalouden professori Sören Wibe ja Nordean pääekonomisti Nils Lundgren, joka vastustaa euroa. Puolue sai nimensä Tanskan JuniBevægelsenilta, joka perustettiin vastustamaan Maastrichtin sopimusta siitä järjestetyssä kansanäänestyksessä.
Puolue perustettiin vuonna 2004 saman vuoden europarlamenttivaaleja varten. Se sai tuolloin 14 % äänistä ja kolme meppiä. Lundgrenin lisäksi valituiksi tulivat entinen sosiaalidemokraatti Hélène Goudin ja entinen kristillisdemokraatti Lars Wohlin. Sen jäsenet istuivat europarlamentissa Itsenäisyys/demokratia-ryhmässä. Wohlin palasi Kristillisdemokraatteihin vuoden 2006 valtiopäivävaaleissa.
Puolue osallistui myös vuoden 2006 valtiopäivävaaleihin, jolloin se sai 0,47 % äänistä. Vuoden 2009 europarlamenttivaaleissa se sai 3,6 % äänistä ja menetti kaikki meppinsä.